Blogit
Pihkala

KODIN TAIDEPROJEKTI JA MUUTAMA SANA TAITEEN HANKKIMISESTA

yhteistyössä Galerie Anhava

anhava1-800

Olemme asustaneet kotiamme nyt syyskuun alusta alkaen, eli reilun puolen vuoden verran. Sisustus alkaa hiljalleen muotoutua, vaikka tismalleen valmis se ei vielä olekaan – ja mahtaako koskaan tällaiseksi tullakaan. Uuden kodin seinät ovat vielä toistaiseksi aika tyhjät, ja tähän liittyykin yksi tämän kevään kotiprojekteistani. Suunnitelmissani on ollut lisätä kotiin enemmän taidetta, joka toisi vähän uutta ulottuvuutta muuhun sisustukseen. Julisteprinteillekin on toki oma paikkansa, mutta kyllähän aito taide on kuitenkin aivan eri asia – tätä haluan korostaa kotonani jatkossa nykyistä enemmän.

Projektini sai myötätuulta, kun minulle avautui blogini myötä mahdollisuus päästä tutustumaan taiteen hankkimiseen ja galleriatoimintaan helsinkiläisessä Galerie Anhavassa. Niinpä piipahdin eräänä Helsinki-päivänä tutustumiskäynnille galleriaan, jossa juttelimme taiteesta pitkät tovit. Visiitin myötä innostuin taiteella sisustamisesta entistä enemmän ja sain sopivan kimmokkeen kirjoitella asiasta tänne bloginkin puolelle. Tässä seuraavana siis muutamia huomiota taiteen hankkimisesta ja kurkistus myös erääseen meille lainaan päätyneeseen teokseen.

anhava8-800

Itse pidän taidetta tärkeänä osana sisustuskokonaisuutta; taiteella saa usein luotua sisustukseen persoonallisuutta ja omaleimaisuutta, jota massaprinteillä harvoin saa aikaiseksi. Usein taiteeseen liittyy myös jonkinlaisia muistoja ja tarinoita; tauluthan yleensä kulkevat matkassa mukana pitkän aikaa. Jos ajatellaan taiteen pitkää elinkaarta ja merkitystä sisustuksessa, on minusta se ehdottomasti perusteltu hankinta siinä missä muutkin laadukkaat ja kestävät sisustuksen peruspilarit. Jotenkin on jopa vähän nurinkurista, että sisustukseen ollaan valmiita panostamaan isojakin summia, mutta seinät unohdetaan täysin – kuitenkin ne ovat osa kotia siinä missä kaikki muukin.

anhava9-800

Mutta mistä sitten aloittaa? Jos ala on vieras, saattaa liikkeelle lähtö tuntua ensi alkuun hankalalta; sitä se ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollenkaan ole. Ensimmäinen ja tärkein sääntö anhavalaisten mukaan on olla aktiivinen: kun kiertää katsomassa hyvinkin erilaisia näyttelyitä ja tutustuu erilaisiin teoksiin, alkaa melko nopeasti huomata mistä pitää ja mistä ei. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, mutta aina kannattaa kysyä – tämä saattaa avata teoksesta jonkin täysin uudenlaisen kulman. Näin kävi myös minulle; monet galleriassa esillä olleet taulut avautuivat ihan eri tavalla, kun kuulin tarinasta niiden taustalla.

anhava2-800anhava5-800

Anhavalta painotettiin, että gallerioiden ovet ovat aina avoimia kaikelle kansalle, sisälle astumista on siis turha ujostella. Myös museoita ja taidelainaamoja toimii useimmassa kaupungissa. Tarjonnasta ei siis ainakaan isommissa kaupungeissa ole juuri pulaa, ja internet helpottaa asioita entisestään. Valinnassa kannattaa unohtaa tietynlainen tiukkapipoisuus ja liiallinen yhteensovittaminen kodin muuhun sisustukseen: onnistuneen valinnan tuntee ennen kaikkea siitä, että se jollain tavalla sykähdyttää. Tällaisiin valintoihin myöskään harvemmin kyllästyy. Toisaalta maku saattaa myös ajan mittaan muuttua, ja sekin on täysin luonnollista. Samoista asioista ei tarvitse pitää koko elämänsä ajan – jos teos on joskus tuntunut mieleenpainuvan ihanalta, on se jo tehtävänsä tehnyt.

anhava7-800

Päinvastaisesti kuin joskus stereotyyppisesti saatetaan luulla, ei taide ole ollenkaan vain varakkaampien etuoikeus. Itse asiassa taiteeseen pääsee kiinni hyvin pienelläkin rahalla. Anhavasta kerrottiin, että suuri osa tauluista myydään osamaksulla; tämä on mukava ja helppo tapa hankkia taidetta kotiin. Taidehankinnat voi aloittaa kivuttomasti myös lainaamotoiminnan kautta. Tämä toiminta tosin on gallerioissa harvinaisempaa, ja keskittynyt lähinnä erillisten taidelainaamojen puolelle.

anhava3-800

Itse pääsin kuitenkin sovittelemaan kuvausta varten  yhtä Anhavasta lainattua teosta kotiini. Valintani osui Elina Merenmiehen teokseen, jonka eläväiset viivat jäivät mieleeni. Ja kyllähän graafinen, musteella käsintehdylle hiekansävyiselle paperille toteutettu teos innosti jo värienkin puolesta. Merenmies on pidetty pitkän linjan taiteilija, jonka ansiolistalle mahtuu Ars Fennica -ehdokkuuden lisäksi laajalti niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin näyttelyitä, Anhavan listoilla hän on ollut jo vuodesta 2001. Tykkään siitä, että teoksissa on tulkinnanvaraa; moni Merenmiehen teos leikkii esittävän ja ei-esittävän rajapinnalla. Tämäkin työ tuo orgaanisten viivojen myötä mieleen vähän puun juuret, vaikka lähtökohtana ihminen onkin.

anhava4-800

Ripustin teoksen olohuoneeseen sohvan viereen, se sopi siihen kuin nakutettu. Tuo kohta olikin jo kaivannut jotakin tällaista ylleen. Itse olen ripustuksessa melko vapaamuotoisen tyylin ystävä, ja saatan sekoitella surutta hyvinkin erilaisia teoksia keskenään. Korkeus on kuitenkin yksi kulmakivi, joka kannattaa pitää mielessä; usein näkee tauluja ripustettavan liian ylös, jolloin kokonaisuus näyttää heti vähän ontuvalta. Myös ryhmittely on tärkeää, itse pidän eniten vähän epäsymmetrisistä, tiiviisti ryhmässä sijaitsevista tauluista. Usein jo yksittäinenkin taulu on kauneinta ripustaa epäsymmetrisesti: esimerkiksi lipaston päällä oleva taulu keskikohdan sijaan lähelle lipaston jompaa kumpaa reunaa, ja makuuhuoneessa mieluummin sängyn sivuun kuin keskelle sänkyä. Tällaisissa lyhyemmissä seinänpätkissä puolestaan symmetrisyyskin toimii. Näinpä ripustin taulun keskelle nurkan ja ikkunan välistä seinää, mutta kuitenkin melko alas.

anhava6-800anhava10-800

Tämä teos ei tullut meille pysyvästi  – mikä on kyllä pieni vahinko – mutta hyvä alkusysäys taiteen maailmaan tämä oli. Luulen, että jatkossakin tuossa paikassa tulee kuitenkin olemaan jonkinlainen taulu; ehkä grafiikkaa tai ehkä jokin maalaus, miksei pieni kollaasikin. Tämän perusteella on kuitenkin hyvä lähteä metsästämään muita hankintoja. Kiitos Anhavalle mukavasta vierailusta ja innoituksesta – taidetta on ehdottomasti saatava omaan kotiin lisää. Näihin asioihin palataan varmasti vielä uudemmankin kerran täällä blogin puolella.


I am very interested in art at the moment and would like to add more of it to my home. On the other day I visited Galerie Anhava, an art gallery in Helsinki, and that visit gave me a great deal of inspiration and enthusiasm. I borrowed one art piece from the gallery and placed it to our living room – it looks very nice there, don´t you think? Print posters do have their own time and place, but they cannot be compared to art in any way – real art is a long-lasting part of the decoration which makes the home much more personal.

Kommentit (10)

  1. Piia

    Meidän kodin seiniä koristaa toistaiseksi vain julisteet vaikka aitoa taidetta kovasti arvostankin ja toivottavasti jossain vaiheessa sellaista myös omilta seinältä löytyy.
    Äitini työskenteli museossa, joten erilaiset taidenäyttelyt ovat tulleet tutuksi lapsuudesta saakka ja olen yrittänyt taidenäyttelyissä käyntiä myös omille lapsilleni opettaa.
    Monesti taide mielletään vain maalaustaiteeksi vaikka tarjolla on niin paljon muutakin ja varmasti jotain jokaiseen makuun löytyy, esimerkiksi yksi mielenkiintoisimmista lapsuudenkodistani löytyvistä töistä on kalanpyrstöistä tehty teos!

    • Maija

      Tuo onkin mielenkiintoinen kysymys, johon löytyy varmasti kaikenlaisia vastauksia aina katsantokannasta riippuen: mikä kaikki sitten onkaan taidetta? Tosiaan eihän taide ollenkaan rajoitu pelkkään maalaustaiteeseen, nuo kalanpyrstöt ovat tästä hauska ja hyvä esimerkki. 🙂 Myös kaikenlaiset veistokset tuntuvat nyt tosi kiinnostavilta, taidettahan nekin.

      Minäkin aloittelen omaa taideprojektiani hitaanpuoleisesti; vähän edullisempi grafiikka ja toisaalta myös lainaamopalvelut ovat hyvä ja helppo startti projektille. Katsotaan mihin tämä johtaa. 🙂

  2. Blue Peony

    Käyn paljon gallerioissa ja taidenäyttelyissä, mutta varsinaisen arvokkaamman taiteen hankkimiseen talous ei ole vielä taipunut. Matkoilta olen ostanut usein vanhaa grafiikkaa ja litografiaa kirpputoreilta ja vanhojen tavaroiden liikkeistä jopa muutamalla eurolla. Olen saanut mieluista ja uniikkia kauneutta kotiin. Myös varsinkin matkoilta ostettuja julisteita löytyy kehyksistä.

    • Maija

      Kuulostaa kivalta! Pitäisi koluta enemmän myös second handina myytävää vanhaa grafiikkaa, putiikeista voisi tosiaan tehdä vaikka mitä löytöjä. Yksi pitkäaikaisista aikomuksistani on myös tehdä itse jotain, mutta siihen ei aika tunnu tällä hetkellä riittävän. Katsotaan sitten vaikka kesälomalla… 🙂

  3. Anjuska

    Minä haaveilen tekstiilitaiteesta olohuoneen seinällemme, vaihtoehtoina ryijy (liian raskas?), raanu tai täkänä. Hakusessa on sopivasti väriä, ajattomuutta, lämpöä ja tunnelmaa. Mitä sinä ehdottaisit vaalean ja hillityn olohuoneen somistukseksi?

    • Maija

      Ryijyt ja raanut ovat tosi kauniita, ja minusta arvokasta suomalaista käsityöperintöä myös. Vaikea sanoa väreistä, kun ei tiedä kohdetta tarkemmin, vaaleahkolla sävymaailmalla ja murretuilla sävyillä tuskin menee ainakaan vikaan?

  4. Pia Feinik

    Hei <3 Olemme kirjoittaneet aiheesta kirjan, josta on taatusti iloa jokaiselle taidekärpäsen pureman saaneelle: https://www.facebook.com/KOTIplusTAIDE/

    • Maija

      Kiitos vinkistä, täytyy ehdottomasti tutustua!

  5. JOKA PAIKAN PIKKUPÖYTÄ – Pihkala

    […] viime viikolla meidän kotiin lainaksi tulleesta taideteoksesta, ja näissä kuvissa vilahteli myös muuan puinen sivupöytä. Tai varsinaisesti kyseessä ei ole […]

  6. KEITTIÖSSÄ – Pihkala

    […] seinälle pääsi tämä grafiikanlehti, jonka sain kiitokseksi Galerie Anhavan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Olin tuumaillut taululle useampaakin sijoituspaikkaa olohuoneen, ruokasalin ja makkarinkin […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *