Jouluksi kotiin

Useat teistä bongasivatkin jo Instagramista viikonlopun merkittävän perhetapahtuman, joka räjäytti sometilini ja valloitti itseni lisäksi lukuisien muidenkin sydämet. Jouluksi kotiin saapui uusi perheenjäsen, mitä hurmaavin koiravauva Kerttu Ulpukka, ja vuosikausien ellei -kymmenien koirahaaveet kävivät näin vihdoin todeksi.

Ensimmäiset päivät ovat menneet molemminpuolisessa totuttelussa. Pieni on ollut hirmuisen reipas ja iloinen, ja yöt ovat kuluneet yllättävänkin reippaasti tyystin ilman itkuja. Tämän ikäinen, vajaa 9-viikkoinen pentu nukkuu suurimman osan ajasta, mutta väliajat touhutaan ahkerasti leikkien ja maailmanmenoa ihmetellen. Kyseessä on harvinaisen sympaattinen ja ihmisrakas pikkuinen, jonka eleet ovat kertakaikkisen hellyyttävät ja moninaiset – muistuttavat paljon mäyräkoiraisänsä toimia. Pennun emä on puolestaan seurallinen ja iloinen bichon frisé, joka näkyy pennusta puskevassa pörröisessä karvassa. Tälle pentueen pienimmälle ja lyhytkarvaisimpiin kuuluneelle pennulle tuskin kuitenkaan paksua turkkia kasvaa, osa sisaruksista kun oli jo nyt melkoisia turrinkaisia. Onkin hauska nähdä, millainen tästä sekoituksesta kasvaakaan isona – tällä hetkellä ainakin ulkonäkö on vielä aika vahvasti mäyräkoiravoittoinen.

Pentu löytyi tuttavaperheestä, ja oikeastaan koko asiassa iso osa oli sattumalla – niinhän parhaissa asioissa usein on tapana. Olen haaveillut omasta koirasta jo vuosikaudet, mutta oikeastaan vasta tässä nykyisessä elämäntilanteessani koiran hankinta on ollut oikeasti mahdollista. Ja kun tuttavaperheeseen syntyi kahdeksan tällaista pientä palleroa, oli se menoa – koiranpennut ovat tosiaankin vaarallisia. Tutuista oloista ja vanhemmista lähtöisin oleva pentu tuntui turvalliselta hankkia, ja sainpa vielä mahdollisuuden valita pentuni ensimmäisenä. Eipä ollut mikään helppo tehtävä, pennut kun olivat toinen toistaan hurmaavampia ja kaikki suloisesti vähän eri näköisiä. Kuitenkin tämä mäyräkoiramaisin tyttö sulatti sydämeni hassuilla eleillään, ihmisläheisyydellään ja pehmeällä, vähän herkälläkin luonteellaan. Hän on erityinen, oma tapauksensa ehdottomasti.

Täällä joulu siis kuluu pennuntuoksuisissa merkeissä, uuteen yhteiseen elämään totutellen ja pikkuista palluttaen. Joulusisustukseni on tänä vuonna hiukan askeettisempi, kun matot ovat saaneet väistyä pikkuisen tieltä, ja muutamia muitakin muutoksia saa kodissa koiranpennun saapuessa tehdä – näistä voisin kirjoitella tarkemmin hieman myöhemmin, kun maltan irrottautua hetkeksi pentukuplastani. Työtkin olen jo raivannut kalenterista vähemmälle, jotta voin seuraavat viikot keskittyä mammalomailuun ja joulunviettoon pikkuisen kanssa. Saapa siis nähdä, kuinka maltan seuraavina päivinä blogin ääreen, mutta ainakin Instastoorieni puolelta pääsee seuraamaan päivittäin pikku-Kertun puuhasteluja. Tavataan siis siellä!

Kommentit (16)
  1. Leena Pulkkinen
    17.12.2019, 19:56

    Ihana!!!!!!!

    1. Hän on. <3

  2. Paljon onnea! Kerttu on ihana 😍

    1. Kiitos paljon! Kerttu on kyllä itse suloisuus. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *