Sohvapöytä kalkkikivestä

Kuluneen syksyn aikana olen taas keskittynyt vähän enemmän oman kodin sisustukseen ja tehnyt muutamia täydennyksiä kotiin. Vaikka koti tuskin koskaan täysin valmis onkaan, päätin hoitaa nyt syksyn aikana muutamat roikkuvat asiat kuntoon ja täydentää sisustusta vähän yhtenäisemmäksi ja toimivammaksi. Fokus on ollut ennen kaikkea olohuoneessa, sillä tässä tilassa vietetään ylivoimaisesti eniten aikaa – siksipä sen viihtyisyys ja toiminnallisuus korostuvat kotona kaikista eniten.

Alkuvuodesta hankin sohvapöydäkseni ison kalkkikivilevyn, ja tähän asti levy on maannut väliaikaisen, jalan virkaa hoitaneen laatikon päällä. Muutama viikko sitten teetin pöytälevyyn vihdoin kunnon jalat; tämäkin homma on roikkunut tehtävälistalla kivilevyn saapumisesta lähtien, joten oli kiva saada se viimein ruksittua yli. Saan pöydästä säännöllisesti kyselyitä, joten ajattelin nyt kertoa lopputuloksesta hieman tarkemmin. Pöytä on siis täysin uniikki, valitsemastani kivitasosta ja piirtämistäni jaloista koostuva kokonaisuus. Tykkäänkin tosi paljon siitä, että kodissa on myös tällaisia kustomoituja juttuja, tekevät heti vähän eri fiiliksen koko kodin sisustukseen.

Pöytäni taso on Jura Beige -kalkkikiveä, joka on tilattu Tulikiveltä. Ihan sitä samaa, jota myydään vaikkapa keittiön tasoksikin. Kooksi valitsin 60×120 cm ja paksuudeksi klassisen 30 mm – tykkään siitä, että pöytä on reilu ja jykevä, muttei kuitenkaan liian iso.

Jalat puolestaan teki Woode, tuttu yritys joka on valmistanut myös keittiön ja eteisen kiintokalusteeni. Piirsin jaloista ihan yksinkertaiset T:n malliset, sillä halusin hyvin simppelin toteutuksen, jossa on kuitenkin pieni graafinen juju. Jalat ovatuu irralliset, joten ne voi joskus asetella hieman eri kohtiin tai vaikka kääntää toisin päinkin, leveä osa sisään päin, jolloin pöytä näyttää taas vähän erilaiselta. Painava pöytälevy pysyy tukevasti irrallistenkin jalkojen päällä, joten mitään ihmeempiä systeemejä ei tähän tarvinnut miettiä. Vain pienet kumistopparit liimasin jalkojen ja kannen väliin, jotta kansi ei liu’u paikaltaan siihen voimakkaammin nojatessakaan.

Jalkojen materiaali on massiivitammi, joka käsiteltiin Osmo Colorin vahalla ruskeaan Akaasia-sävyyn. Vaikka tykkään hurjasti klassisesta tammesta ja vaaleasta puusta, sopii tumma sävy minusta vielä vähän paremmin hiekanruskean kiven sävyyn – kuten myös viereisen vanhan nojatuolin tummanruskeisiin puujalkoihin. Sopivan sävyn löytyminen arvelutti hiukan etukäteen, mutta loppujen lopuksi sävystä tuli vallan hyvä. Syvän pehmeä muttei liian peittävä, ja puun syyt jäivät kauniisti esille.

Oli hauska huomata, kuinka koko olkkarin ilme keveni tämän muutoksen myötä. Vanha jalkasysteemi oli suurempi ja umpinaisempi, ja tämä teki näkymästä vähän tukkoisen. Vaikka uudetkin jalat ovat melko vahvat ja veistokselliset, on niiden myötä pöydän ympärillä paljon enemmän ilmavuutta. Näin koko näkymä tuntuu kevyemmältä ja raikkaammalta.

Erilaisista kivi- tai vastaavista pöydistä haaveilevien kannattaa tosiaan muistaa myös teettämisen mahdollisuus: kivitasoja voi tilata eri toimittajilta, yleensä sellaisilta jotka myyvät keittiötasojakin. Tällöin kivilaji tai mahdollinen muu materiaali ja koko ovat vapaasti valittavissa, ja omaan kotiin helppo valita just täydellinen ja omaa silmää miellyttävä laatu. Jalat voi teettää vaikka puu- tai metallisepällä. Juurikaan edullisemmaksi tämä ratkaisu ei toki tule valmiisiin sohvapöytiin verrattuna, mutta näin saa kotiin just mieleisen ja justiinsa sopivan mallin – ja ripauksen uniikkia fiilistä.