Kokemuksia Ikean sängyistä
Ei ole ollenkaan yhdentekevää missä tai miten nukumme, ja uuden sängyn valinta tuntuukin välillä kaikkien vaihtoehtojen keskellä todella hankalalta hommalta. Vuodesta toiseen blogini suosituimpana postauksena roikkuu ikivanha Kokemuksia Ikean patjoista -postaukseni, joten ajattelin, että nyt olisi korkea aika päivittää tämä postaus ja käyttökokemukset tähän päivään.
Nukun edelleen Ikean sängyssä, vaikka sänky onkin tässä välissä ehtinyt vaihtua kertaalleen. Jotain kertoo kuitenkin se, että valitsin Ikean toistamiseenkin: minusta hinta-laatusuhde on Ikean sängyissä vallan hyvä, joten en kokenut tarpeelliseksi lähteä vaihtamaan merkkiä toiseen. Tässäpä siis käytännön kokemuksia Ikean sängyistä, jotka ovat palvelleet varsin hyvin tarkoituksessaan koko tänä aikana – tätä valintaa en ole katunut.
Käytössäni on luonnonmateriaaleista tehdyt Ikean Sultan Songli-runkopatjat. Songlia ei harmi kyllä nykyään enää valmisteta, ostin oman sänkyni siinä vaiheessa, kun viimeisiä eriä myytiin. Minulla oli ollut tällainen sänky ennenkin, joten halusin ehdottomasti saman patjan; puolikiinteä Songli oli omalle kropalleni juuri sopiva, kun taas saman sarjan kiinteä Skaun tuntui selvästi liian jämäkältä. Muistelisin, että tämä patja oli aikanaan voittanut testejäkin, enkä ihmettele: tämä ei jäänyt minusta ollenkaan jälkeen kalliimmista vaihtoehdoista ja merkeistä, näitäkin kun tuli huolella testattua. En osaa sanoa ihan suoralta käsin nykyvalikoiman vastinetta tälle sängylle, ehkäpä Stuvland-malli kuulostaisi lähinnä samalta. Tämän suhteen myymälässä osataan varmasti neuvoa tarkemmin.
Petauspatjani on myös Ikeasta, ja tämä on myös luonnonmateriaaleista valmistettu. En millään haluaisi nukkua keinokuitujen keskellä, ja pidänkin tärkeänä, että kaikki vuodetuotteeni sisältävät mahdollisimman vähän muoveja aina vuodevaatteista, peitoista ja tyynyistä lähtien. Pieni miinus tässä mallissa on se, että petarin päällinen ei ole irroitettavissa pesua varten. Muuten kuitenkin petari on ollut käytössä ihan ok – ei nyt mikään ihana luksus, mutta ajanut asiansa kuitenkin varsin kelvollisesti. Pientä painumista on tässä parin vuoden aikana tapahtunut, mutta runkopatjat puolestaan ovat tuntumaltaan minusta ihan uuden veroiset ja kestäneet siis käyttöä varsin hyvin.
En millään haluaisi nukkua keinokuitujen keskellä, ja pidänkin tärkeänä, että kaikki vuodetuotteeni sisältävät mahdollisimman vähän muoveja aina vuodevaatteista, peitoista ja tyynyistä lähtien.
Valitsin sängyiksi kaksi 80 cm erillistä runkopatjaa, sillä ajattelin, että kahta kapeampaa ja kevyempää runkopatjaa olisi helpompi liikutella. Erillisten patjojen myötä sänky ei ehkä myöskään lössähtäisi keskeltä niin helposti. Aiemmin en ollut huomannut häiritsevää reunakohtaa keskellä nukuttaessa, mutta täytyy sanoa, että näissä sängyissäni tämä kyllä tuntuu hieman patjakiilasta ja petauspatjasta huolimatta. Tällä järjellä valitsisinkin mieluummin yhden yhtenäisen patjan, vaikka tämä kokonsa ja painonsa puolesta vähän hankalampi onkin. Nyt olenkin suunnitellut petauspatjani päivittämistä vähän paksummaksi kasettisijauspatjaksi, jolloin keskikohdalla olevat sängyn reunat häivyttyisivät hieman paremmin.
Petauspatjan vaihto on helppo ja edullinen tapa päivittää sänkyä, silläkin saa jo usein aikaan isoa muutosta sängyn tuntumaan. Tiesittekö muuten, että petari suositellaan vaihdettavaksi uuteen noin neljän vuoden välein – tämä omani on ollut käytössä nyt parisen vuotta, joten hetken päästä vaihtovälikin alkaa tulla jo täyteen. Viimeistään silloin aion päivittää petarin astetta ylellisemmäksi ja hivenen paksummaksi vaihtoehdoksi.
Käytän sängyssä yleensä helmalakanaa, minusta se viimeistelee petauksen kivasti. Saan tästä nykyisestä helmalakanastani toisinaan kyselyitä, se on myöskin Ikeasta. Pidän lakanan hieman skarpimmasta ilmeestä: se on ikään kuin pussi, joka peittää sängyn rungon, mutta on vähän modernimpi kuin alas lattialle ulottuva helmalakana. Harmi vain, että lakana on paikkaansa vähän liian löysä ja pussittaa hieman, kuten kuvastakin näkee. Vaihteeksi kuitenkin tällainen sängyn jalat paljastava helmalakana tuntuu kivan kevyeltä, joten se saa olla käytössä ainakin nyt toistaiseksi.
Viitisen vuotta Ikean patjoissa nukkuneena uskallan suositella näitä lämpimästi muillekin: toki nämäkin eroavat ominaisuuksiltaan hurjasti toisistaan, ja jokainen kokee nukkumatuntuman yksilöllisesti. Tarpeeksi tukeva muttei liian kova nukkumatuntuma ja luonnonmateriaalien käyttö ovat itselleni tärkeitä kriteerejä sänkyä valitessa, joten olen iloinen, että näihin kriteereihin on löytynyt hinnaltaan järkevä ja käytössä toimiva vaihtoehto. Älyvaahtopatjojakin olen kokeillut, mutta täytyy sanoa, etteivät ne ole kuitenkaan ihan oma juttu – olenkin huomannut, että erityisesti tämä materiaali jakaakin mielipiteitä vahvasti puoleen ja toiseen.
Kuinka usein vuodetekstiilit tulee vaihtaa?
- patja suositellaan vaihdettavaksi uuteen noin 10 vuoden välein
- petauspatjassa ja peitteessä vaihtoväli on noin neljä vuotta, tyynyssä noin pari vuotta
- muista myös pestä tuotteita, peitto tulisi pestä pari kertaa vuodessa, tyynyt ja sijauspatjan suojus n. 4 kertaa vuodessa
- vuodevaatteiden vaihdon yhteydessä petari kannattaa imuroida ja vuodevaatteet tuulettaa mikrobien kasvun ja allergiariskin häätämiseksi
Onko teillä kokemuksia Ikean sängyistä – tai mitä sänkyä te suosittelette? Kaikenlaisia suosituksia otetaan mielellään vastaan, sillä tiedän, että moni teistä lukijoistakin kaipailee vinkkejä näiden valintojen kanssa.
Kyllä, meillä uusittiin Stuvlandeihin, just lovin’ them!
Kiva kuulla, ja laitanpa korvan taakse tämänkin mallin! Näissä kyllä hinta-laatusuhde on oikein kohdillaan. 🙂
Jutussa kannattaisi kertoa että patjan ja runkopatjan vaihtoväli on käytöstä riippuen noin 10-15 vuotta (ei sängyn!). Jos nukkuu puisessa sängyssä, niin se voi hyvinkin olla elinikäinen kaluste. Kannattaa panostaa laatuun, niin kuormittaa ympäristöä vähemmän.Täyspuinen sänky voi mennä perinnöksikin, lastulevyloota tuskin.
Hyvä tarkennus, patjaahan totta tosiaan tässä tarkoitin, täytyypä korjata tuo lipsahdus. Laadukas sängyn kehikko on tosiaan käytännössä ikuinen. 🙂