Blogit
Perinneruokaa prkl

Perinteinen avokukko maistuu varmasti

Jahas, tuo eilinen pannukahvihetki saa seurakseen nyt jotain muutakin melkolailla perinteistä. Mika intoutui nimittäin vääntämään avokukkoa. Yksi sellainen ei edes riittänyt, kun se oli niin hyvää, vaan toinen tuli tehtyä melkein heti perään. Näistä molemmat olivat kadonneet parempiin suihin siltikin ennen, kun itse pääsin paikalle. Vieraat olivat kuulemma tykänneet myös. Jospa sitä yrittäisi itse tehdä tätä myös. 

Tekopuolella ensimmäiseksi valmistellaan silakat. Tämä siis mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä tehdä muikuista, mutta niitä nyt vaan ei ollut kaupassa… Ne nakataan kulhoon ja perään heitetään vähän suolaa ja sekoitellaan silakoita niin, että suola ottaisi tasaisesti kiinni vähän jokapuolelle. Niiden annetaan maustua tunnin verran, joten siinä odotellessa on hyvää aikaa valmistaa taikina pohjaa varten. 

Pohjaan tarvitaan vettä, vehnäjauhoja ja ruisjauhoja sekä hieman suolaa. Nuo ainekset vain sekoitellaan hyvin taikinaksi, jonka jälkeen taikinaa kaulitaan ruisjauhojen avulla. Lopputuloksena olisi hyvä olla noin 0,5 cm paksuinen levy, joka muilta mitoiltaan on noin 30 x 20 cm oleva soikio. Pohjalle ripotellaan vähän ruisjauhoja ja omissa oloissaan olleet silakat ladotaan siihen päälle kerrokseksi. Päälle ripotellaan taas hieman ruisjauhoja ja sitten käännellään reunat sisäänpäin. 

Uuni kuumennetaan 250:een asteeseen ja avokukko sujahtaa sinne noin 15 minuutiksi, jonka jälkeen se otetaan hetkeksi ulos. Reunat voidaan tässä välissä voidella voilla ja uunin lämpötila lasketaan 175:een asteeseen. Avokukko palaa uuniin vielä noin tunniksi, jonka jälkeen se on valmis. 

Tosiaan, kuten jo tuli mainittua, niin ensimmäinen avokukko katosi parempiin suihin hyvin nopeasti ja toinenkaan satsi ei kestänyt sen pidempään. Eli tämä varmastikin maistuu myös vieraille. 

Avokukko

Ainekset

Pohja
1,5 dl
vettä
1 dl
vehnäjauhoja
2,5 dl
ruisjauhoja
1 tl
suolaa
Täyte
400 g
muikkuja
3/4 tl
suolaa
Muut ainesosat
ruisjauhoja kaulitsemiseen ja pohjalle ripoteltavaksi

Tee näin:

Aloita laittamalla muikut kulhoon ja sekoittamalla suolan niiden kanssa. 

Tee pohja sekoittamalla yhteen vesi, vehnäjauhot, ruisjauhot ja suola. Kaulitse taikinasta ruisjauhojen avulla 0,5 cm paksuinen levy, joka on mitoiltaan noin 30 x 20 cm. 

Ripottele pohjan päälle jauhoja ja asettele muikut kerrokseksi. Käännä reunat kohti keskiosaa. Ripottele hieman ruisjauhoja vielä muikkujen päälle. 

Paista 15 minuuttia 250-asteisessa uunissa ja ota kukko ulos. Voitele reunat voilla ja paista vielä 1 tunti 175-asteisessa uunissa. 

Kommentit (4)

  1. Terttu Laitila

    Moi. Kuvan kukko näyttää oikein herkulta. Olen tehnyt joskus vastaavaa muikuista ja se saavutti myös melkoisen suosion. Aidot hyvät perusmaut, siinä se juju.

  2. Perinneruokaa Prkl

    Tämänkin olisi pitänyt siis olla muikuista, mutta ne olivat kaupasta loppuneet. Joten silakat saapuivat hätiin ja niilläkin se maistui hyvältä. Muikuthan ovat totta kai ainakin omaan makuun vielä parempia. 🙂

  3. makufani

    hei pojat! Savolaisena tekee mieli kysyä jotta eivätkö kalat avokukossa kuivu, kun ette käytä edes päällä mitään possun sivua? Perinteistä kukkoa nopeampi versio minulla on ollut patakukko, eli juuri toisin päin kuin teillä.
    Pohjalla pekoni ja kalat (pekonia myös kalojen päällä) ja kantena taikina, joka aina loppuu kesken, koska se on se makein pala.

  4. Jouni

    Itse laitan vähän pekonia pintaan, mutta toimii kainuulainenkin resepti
    sellaisenaan. Savolaiseen kukkoon verrattuna tosiaan kuivempaa, vähemmän rasvaa, mutta silti hyvää. Ei sen kuivempaa kuin vaikka karjalanpiirakka.

    Savolainen kukko on hiukan liiankin energiapitoista ja tuhtia istumatyöläiselle. Savolainen on hyvää evästä, tuota kainuulaista on vaikeampi laittaa foliossa reppuun. Mutta sellaisenaan savolaista en saa syötyä kerralla kuin pari pientä palaa, varmaan vaikka Sulkavan suotujen jälkiruuaksi maistuisi Varsinais-Suomesta Espooseen muuttaneellekin. Molempia olen tehnyt itse, nyt taas kainuulaista. Kainuusta tulee muuten myös erinomaista puurotalkkunaa. Sitä ei vaan meinaa löytyä pk-seudulta.

    Ikävä vaan, kun huomasin, ettei ainakaan vehnä sovi minun vatsalle, ja tattarit, kaura, maissi on aika mautonta rukiiseen verrattuna. Menee perinnekukko mauttomaksi ilman ruista.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *