Lapin eksotiikkaa kampsujen muodossa
Nyt on jänniä juttuja. Tästä tämänkertaisesta postauksesta tuli vinkkiä sähköpostitse, joten kiitos siitä Mirkalle, joka näistä vinkkasi. Hänen ämminsä (siis mummonsa) oli näitä tehtyt monesti ja Mirka halusi jakaa tämän jännittävän ruuan muidenkin kanssa. Vinkatut ruuat ovat osa lappilaista perinneruokakulttuuria ja pieni tutkimus vielä varmisti tämän. Pitäähän näitä nyt kokeilla! Ruoka liittyy vahvasti poroihin, sillä pääraaka-aineina on yleensä porojen veri. Herkullista. Tarjoilutavassa ja kampsujen mallissa on alueellisia eroja, mutta veri on se yhdistävä tekijä kaikessa. Lisukkeena on usein perunaa joko muusina tai ihan vaan pottuina. Niin ja puolukkasurvos kuuluu myös mukaan. Kohtalaisen syksyinen ruokahan tämä on, kun poroerotusten aikaan verta on ollut saatavilla hyvin.
Kampsuilla on monta eri nimeä vähän alueesta riippuen, mutta eikös se aina ole niin “rakkaiden lasten” kanssa. Kampsut, kamsut, kumpukset ja punakakot näkyvät ainakin olevan tuttuja vaihtoehtonimiä. Näin etelämmässä kun näitä lähtee tekemään, niin poron vertahan ei ole niin helposti saatavilla, joten siinä mekin jouduimme hieman joustamaan. Naudan veri tuli tilalle, mutta eiköhän silläkin nyt jonkinlaiseen tulokseen pääse.
Tekoporosessi sinänsä on aika helppo. Sipuli hienonnetaan todella pieneksi, kuullotetaan paistinpannulla ja sitten se ja suola lisätään veren ja veden kanssa yhteen. Sen jälkeen jauhot voi sekoittaa ja alkaa lisätä niitä vereen, kunnes taikina on sopivanpaksuista. Sen annetaan olla mielellään ainakin tunnin verran. Sitten vaan tehdään joko pötkö, josta leikataan sentin levyisiä paloja tai lusikalla otetaan taikinaa ja taputellaan siitä kakkusia jauhoisin käsin. Nämä keitetään hyvin suolatussa vedessä ja aikaa siihen menee noin tunti.
Niin ja mikään pikaruokahan tämä ei ole. Ainakaan jos veri haettiin kaupan pakasteosastolta, joten sen piti antaa sulaa. Taikinan saisi antaa olla tosiaan ainakin tunnin verran omissa oloissaan ja mikäli ei hirveä hoppu ole, niin sen voi antaa olla jääkaapissa yön yli. Mutta lopputuloksena on maistuva kampsuja, joten kannattaa kokeilla. Kampsut voi tarjota suoraan keitinvedestään ja siinä ne voi myös uudelleenlämmittää. Näin niihin tulee tosin hieman limainen pinta. Mirka itse tykkää kampsuista, kun ne ovat ensin jäähtyneet, jonka jälkeen ne pilkotaan ja paistetaan vielä voissa. Itsestä nuo maistuivat hieman veripaltun tapaiselta (jota meillä sanottiin kotona aina mustin murkinaksi. :D). Ei paha, kyllä näitä syö ihan mielellään. Kiitos vielä kerran vinkistä!
Kampsut
Ainekset
- 1 kpl
- sipuli (hyvin hienonnettuna)
- 50 g
- voita
- 2 dl
- verta
- 1 dl
- vettä
- 1 tl
- suolaa
- 3 dl
- vehnäjauhoja
- 1 dl
- ohrajauhoja
- 1 dl
- ruisjauhoja
- Muut ainesosat
Tee näin:
Hienonna sipuli melko hienoksi ja kuullota voissa pannulla.
Lisää kuullotetut sipulit ja suola veren ja veden kanssa yhteen. Sekoita jauhot keskenään ja ala sekoittaa niitä veren joukkoon.
Anna valmiin taikinan turvota mielellään tunnin verran.
Taputtele taikinasta pötkö, josta pieniä kakkusia tai ota lusikalla nokare aina yhtä kakkusta varten ja taputtele se jauhojen kanssa litteäksi.
Lisää valmiit kampsut yksi kerrallaan runsassuolaiseen keitinveteen. Keitä noin tunti ja erottele kampsuja toisistaan, jos ne meinaavat tarttua kiinni.
Tarjoile sellaisenaa vaikka puolukkasurvoksen kanssa tai anna jäähtyä ja paista vielä voissa ennen tarjoilua.