Blogit
Perinneruokaa prkl

Kokemuksia ruoka, viini & hyvä elämä -messuilta

Takana vapaa viikonloppu ja liput Ruoka, Viini & Hyvä Elämä -messuille. Tai no, onnetar potkaisi ja voitin liput Kirjamessuille, mutta samaan aikaan oli tarjolla myös nämä ruokamessut sekä musiikkimessut, joten tarjonnasta ei siis tosiaankaan ollut pulaa. Mikäpä muutenkaan olisi parempi tapa viettää viikonloppua kuin tutkiskelemalla kirjatarjontaa ja sen jälkeen menemällä haistelemaan ja maistelemaan kaikkea herkullista ruokamessujen puolella.

Itsehillintä oli kovilla, kun lähti kiertelemään ruokamessuja niin, että heti aluksi tuli vastaan tällaista suklaatarjontaa. Pitkäaikaiset kilpakumppanit, belgialainen ja sveitsiläinen suklaa houkuttelivat kävijöitä tiskeilleen. Oma käsitys on se, että tumman suklaan osalta belgialainen suklaa yleensä vie voiton, kun taas maitosuklaa taitaa olla sveitsiläisten bravuuri. Ja itse kun on enemmän maitosuklaan perään, niin Lindtin suklaaständi sai allekirjoittaneesta asiakkaan. Belgialainen suklaa silti näytti myös niin hyvältä, ettei sitäkään voinut jättää huomioimatta.

Saksa oli edustettuna pretzel- ja wurst-kauppiaiden voimin. Pretzeleitä sai perinteisesti ihan vain suolan kera, mutta myös kurpitransiemenillä tai juustolla maistettuja versioita oli tarjolla. Yhdestä valtavasta pretzelistä kyllä lähtikin tehokkaasti nälkä, joten lieni olla ihan hyvä valinta ottaa se mukaan kotiin iltapalaksi.

Tuttavani itävaltalaisine sukujuurineen olisi ollut varmasti innoissaan tästä omenastruudelien määrästä. Tässä nyt oli kyllä jo vähän muitakin makuja tarjolla, mutta kyllä se aito ja alkuperäinen vaan lautaselle päätyi. Tällaisten messujen huono puoli on kyllä se, että kaikkea hyvää on niin paljon tarjolla, että loppupäivästä tarvitsee pyöriä eteenpäin, kun on niin täynnä.

Pieni kupponen kunnon italialaista kahvia ja jaksaa taas ihmetellä kaikkea. Italia oli tosiaankin hyvin vahvasti mukana näillä messuilla sen myös huomasi. Valmista ruokaa, viiniä ja elintarvikkeita löytyi vaikka muille jakaa. Olisi kannattanut ehkä raottaa rahapussia oikein kunnolla, kun laatua oli tarjolla.

Messupäivän päätteeksi oli vielä mukava käydä kuuntelemassa Gastronaatti -kirjailijan, Satu Koiviston, ajatuksia ruuanlaitosta. Tomaattihummus ja kurpitsaleivän taikina valmistuivat nopsaan yleisön silmien edessä samalla, kun saimme kuulla Sadun ajatuksia ruuasta ja siitä, että ruuanlaiton ei tarvitse olla mitenkään ylitsepääsemättömän vaikeata. Tuo kirja löytyykin täältä keittiöstä ja siitä varmasti tulee vielä juttua myöhemmin.

Olitteko itse messuilla ja mikä oli niiden parasta antia? Mitä taas haluaisitte tämän kaltaisilla messuilla olevan, jotta itsekin lähtisitte mukaan, jos vielä ette olleet?

Kommentit (2)

  1. Anne P.

    Oioioio, harmi kun kahteen paikkaan ei ehdi samaan aikaan! harmittaa kyllä että nämä herkkumessut jäivät välistä, olen kuolannut kävijöiden kuvia 🙂

  2. Perinneruokaa Prkl

    Joo tuo kahdeksi jakautuminen on vähän hankalaa. 🙂 Messut olivat kyllä positiivinen yllätys. Viinipuoli oli oikeastaan jo turhankin täynnä, joten en ihmettelisi vaikka nämä tästä vielä kasvaisivat. Porukkaa kuitenkin tuntui olevan hyvin kaikkialla. -Antti

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *