Hävikkiviikko alkaa taas

Maanantaina alkaa taas se kampanja, minkä pitäisi oikeastaan olla käynnissä vuoden jokaisena päivänä. Kyseessä on hävikkiviikko, jonka taustalta löytyy Kuluttajaliitto. Hävikki ja se roskiin heitetyn ruuan määrä on todella tärkeä asia ja on hienoa, että tätä asiaa on viimevuosina lähdetty ajamaan enemmänkin. Ja tähän väliin on heti myönnettävä, että itsekin voisi tehdä paljon enemmän omalta osaltaan hävikin vähentämiseksi. Joten nyt on taas hyvä kiinnittää tähän enemmän huomiota ja harjoitella viikon jälkeistä aikaa varten. Mutta vilkaistaanpa hieman Kuluttajaliiton lähettämää faktatietoa.

Hävikkifaktaa

– Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta. Se vastaa 100 000 keskivertoauton hiilidioksidipäästöjä.

– Henkeä kohti kotitalouksissa roskiin joutuva ruoka tarkoittaa rahassa keskimäärin 125 euroa. Niinpä neljän hengen perhe hukkaa vuodessa jopa 500 euroa.

– Suomalaisten keittiöissä ruoka-aineista eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Koko ravitsemusalan (kotitaloudet, teollisuus, kauppa ja ravitsemispalvelut) yhteenlaskettu ruokahävikki on noin 335-460 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 10-15 prosenttia kulutetusta ruoasta.

– Noin viidennes kaikesta ravintolaruoasta päätyy Suomessa jätteeksi.

– Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25-30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Lähteet: MTT, FAO

Näitä lukuja kun katselee, niin onhan se aika hurjan näköistä. Ja kukapa ei nyt haluaisi käyttöönsä ylimääräistä rahaa, jota tarkemmalla suunnittelulla ja innovatiivisella ruuanlaitolla voi saada aikaiseksi. Sekin tietysti on otettava huomioon, että kaikki eivät luontaisesti osaa ajatella niin innovatiivisesti kuin toiset. Jos nyt miettii omalta kannalta tätä, niin ellei kämppiksenä olisi kokki, joka osaa sovittaa yhteen vaikka minkälaisia asioita ja tehdä niistä onnistuneita kokonaisuuksia, niin varmasti menisi paljon tavaraa roskiin. Mutta tähän avuksi löytyy kuitenkin ihan simppeleitä ja ns. normaaleja keittokirjoja ja muita apuvälineitä. Oikeastaan hei… jakakaapa omia vinkkejänne ja suosituksianne tämän postauksen alle vaikka. Mikä kirja on auttanut ruoka-asioiden suunnittelussa. Tai mikä oma niksi löytyy tähän muuten?

Ja tähän hävikkiasiaan varmasti joku voisi sanoa, että eikö se vaikuta jo muutenkin heikkoon maan talouteen. Toki ne suunnittelemalla säästetyt rahat olisivat poissa jostakin. Mutta toisaalta, onko se poissa keneltämään, että ne käytettäisiin fiksummin, parempaan laatuun vaikkapa siihen kotimaiseen työhön? Jos tuottajienkin tarvitsisi tuottaa vähemmän ”sekundaa” ja keskittyä enemmän tuotteiden laatuun, niin eikös se olisi hyvä asia? Niinhän maailmassa yleensä on saatu parannuksia aikaiseksi, kun on ollut pakko miettiä jotakin tarkemmin. Ja tässä voisi olla nyt siihen tilaisuus. Tuotetaan vähemmän, parempaa laatua ja käytetään ruokaa järkevästi. Jos ei heitetä niin paljon ruokaa hukkaan, niin ehkä sillä säästöllä voitaisiin auttaa niitä, jotka eivät tässäkään maassa saa tarvittavaa määrää ravintoa hyvän elämän takaamiseksi?

Menipäs tämä nyt filosofiseksi ja pohtivaksi, mutta toivottavasti ei sentään saarnaavaksi. Tässä vain olisi parantamisen varaa niin kuin monessa muussakin asiassa ja jostainhan se on aloitettava. Katsotaan mitä sitä keksitään itse tämän maanantaina alkavan hävikkiviikon aikana.