Kun unelma omasta talosta saa siivet…

Pienistä taloista kasvaa jonain päivänä isoja taloja...
Pienistä taloista kasvaa jonain päivänä isoja taloja…

 

Niin, mistä kaikki alkoi? Olen paljasjalkainen kaupunkilainen, mutta viettänyt kaikki lapsuuteni kesät suvun ja perheen kesäpaikoilla. Lapsena lempikappaleeni oli Petri & Pettersson Brassin ”Katson maalaismaisemaa” ja haaveilin aina ammatista pienen (puisen) kyläkoulun opettajana. Kun kasvoin aikuiseksi, jäin asumaan kivikylään (eikä minusta tullut opettajaa), mutta viikonloppuisin ja lomilla on jo vuosia ollut pakottava tarve paeta kaupungista – jonnekin, missä saa vetää kunnolla henkeä, nauttia luonnon kauneudesta ja yksinkertaisesta elämästä.

Kun on tarpeeksi monena vuonna miettinyt, missä juhannus tai joulu vietetään, mistä poimia marjat talven aamupuuroon tai katsellut silmät kyynelehtien tv:n mökkiohjelmia kera onnellisten ihmisten. Ja kun on ostanut kivanvärisiä kumisaappaita siinä toivossa, että ne joskus lojuisivat hujan hajan oman talon eteisessä, pysähtynyt sisustuslehtiä lukiessa haaveilemaan jokaikisen puutalon kohdalla tai keksinyt kymmeniä nimiehdotuksia tulevalle koiralle, joka hankitaan sitten joskus, kun on oma talo ja iso piha.

Silloin mielessä alkaa kyteä ajatus omasta mansikkapaikasta maalla. Ja kun ajatuksensa on kerran sanonut ääneen, se ei todellakaan jätä enää rauhaan.

 

Vanha polaroid suvun kesäpaikasta saa aina hyvälle tuulelle.
Vanha polaroid suvun kesäpaikasta saa aina hyvälle tuulelle.

 

Seuraava askel kohti konkretiaa on loputon nettisurffailu vanhojen talojen ja tonttien myynti-ilmoituksissa. Se täyttää päivät ja yöt , jokaisen lounastauon ja bussimatkan. Tiedäthän tunteen? Muutamia kiinnostavimpia kohteita saattaa lähteä jopa sunnuntaisin katsomaan (ja usein ahdistumaan). Liian kivinen tontti keskellä ei mitään, talo, joka ei vain tunnu omalta, maisema, jossa silmä ei lepää tai huvila, jonka pelkän savupiipun hinta on yli äyräiden.

Jossain vaiheessa on aika yksinkertaistaa hakua ja ratkaista suuri kysymys: hankkisiko tontin, jolle rakentaa vai vanhan talon, jota alkaa kunnostaa? Kumpi on meidän perheellemme ja tähän elämäntilanteeseen sopivampi ratkaisu? Ja minkälainen hintaero näissä projekteissa on?

Sitten vain kynä käteen ja miettimään..olen kova kirjoittelemaan kaikkea ylös manuaalisesti paperille. Sillä tavoin ajatukset selkiävät paremmin, kuin tietokoneen ruudulta luettuna. Rakas ystäväni antoi  minulle jokin aikaa sitten kauniin vihon, johon kirjottaisin haaveistani. Sivut saavat nyt luonnollisestikin täytettä talo-aiheisista ajatuksista =)

 

Ystävältä saatu kaunis vihko on haaveilua varten.
Ystävältä saatu kaunis vihko on haaveilua varten.

 

Talvipäivän unelmointia kivikylässä…
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *