Vesikilpikonna

Helle ja auringon paiste on välillä oikein tervetullutta! Lapset viihtyvät kovasti auringossa, mutta etenkin puolen päivän molemmin puolin, kun auringon polte on kuumimmillaan, olen koittanut pitää heidät sisällä tai edes varjossa. Helgan kummien antama, heidän tyttöjensä vanha, pikkuinen kilpikonnan näköinen uima-allas on ollut kovassa käytössä. Liikuttavaa että 4 ämpärillisestä vettä riittää iloa koko päiväksi. Ja riittää itse asiassa vielä sen jälkeenkin: kastelen iltaisin kaikki pihan kukat samaisella vedellä!

Hilman puhe kehittyy huimaa vauhtia. Tämä on ihan parasta aikaa kun tyttö toistaa urheasti lähes kaiken perässä ja välillä ihan jo onnistuukin siinä. Eilen siirsin Kingo-aasia tarhaan, aasi jumitti, vedin sitä hännästä ja samalla yritin taluttaa, Hilma seurasi totisena vierestä. Yhtäkkiä aasi hermostui nykimiseeni, sinkosi pukkilaukalla tarhan portille saakka minun keikkuessa perässä. Äidin aasinkäsittelytaidoista vaikuttunut Hilma hoki koko loppuillan: Aa-i juokkee!
Helga puolestaan oli tutustunut anopin kanssa keitosta löytyneisiin laakerin lehtiin. Tyttö selvitti meille myöhemmin asiantuntevasti että ne ovat lääkärilehtiä.
 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *