Olgan kotona
Olgan kotona

Jos haluan, teen sen. -Eli kesän joka sekunti käytössä!

Kun aina muistaisi tämän. Että elämä on parasta ja aika tuntuu kuluvan hitaammin silloin, kun menee tekee ja kokee niitä asoita mitä haluaa,  ajattelematta liikaa sitä, mikä milloinkin on järkevää. Niin monta kertaa sitä jättää asioita tekemättä vain sen takia, ettei se jostain syystä siinä kohtaa tunnu järkevältä. Selityksiä keksii helposti, liikaa vaivaa, liian vähän aikaa, liian kiire. Aina yhtä viisas ystäväni Anna Perho sanoi kerran, että arvot ovat tekoja ja että arvot näkyvät kalenteristasi. Minä haluan elää niin. Tekemällä ja toteuttamalla, mielummin kun jahkailemalla tai haaveilemalla.

Tämä kesä on ollut sellaisen ajattelun ja siitä seuraavan toiminnan koeaika. Yritän siis tarttua kaikkiin pienikin asioihin entistä positiivisemmin ja innokkaammin. Koska aikaa kotieläinpihan takia on rajallisesti, pienetkin asiat jotka tekevät minut tai läheiseni onnelliseksi, ovat tekemisen arvoisia. Herään aamulla ratsastamaan ja otan välillä jomman kumman tytöistä mukaan. Jos joku haluaa uimaan, sitten mennään. ”Tee Äiti meidän kanssa kärrynpyöriä! -No hitsi vie, edellisistä onkin jo tarpeeksi aikaa.”

En myöskään ole korvaamaton: Kun Farmi on auki ja kesätyöntekijät hyviä, voin ajaa illaksi Nurmijärvelle katsomaan kummipoikaa, koska haluan.

Viime viikonloppuna olimme kolme päivää kotimaan reissulla. Koko perhe körötteli autolla Punkaharjulle Kesämaahan kahdeksi yöksi ja takaisin. Aivan mahtava reissu. Ei mitään ihmeellistä, mutta tarpeeksi aikaa varattuna matkantekoon niin, että voidaan pysähtyä vaikka joka ikisellä bensa-asemalla tai kuppilassa jos siltä tuntuu. Kesämaa on selkeä, ei liian ruuhkainen lomakohde ja kaiken kukkuraksi lomasääkin meni ihan nappiin. Illalla hotellin terassilla heinäsirkkoja kuunnellessa Punkaharju meni minulle ihan Välimeren kohteesta. Se on vaan näköjään säästä ja asenteesta kiinni.

Tänään ajoimme Tuukan kanssa aamulla Poriin jazzeille vain puoleksi päiväksi, koska kutsuttiin ja halusimme mennä. Ja jotta sain olla hetken festarihumussa isosiskojeni kanssa. Nautin jokaisesta sekunnista kunnes oli aika lähteä takaisin kotiin. Sumuinen maantie, maailman paras aviomies ja lapset anopilla odottamassa meitä. Enpä voisi olla onnellisempi.

Kommentit (4)

  1. Ääni

    Hei Olga!
    Pidän jutuistasi niin paljon, että tilasin sen sähköpostiini. Lievää hetikaikkimullejee-syndroomaa?
    Tämän viimeisen kohdalla vanhan toimittajan sielua taas raapi, ettei sinulla ilmeisesti ole aikaa lukea tekstiäsi ihan rauhassa ennen sen julkaisemista. Rauhallisella lukemisella varmasti huomaisit kirjoitusvirheet. Tiedän toisaalta ihmisiä, jotka saattavat kirjoittaa ”hämähäkki väärinpäin” ja lukea sen ”kirkon katto on tervattu”. Jos miltään osin kuulut tuohon ryhmään, voisiko Tuukka tai joku…
    Elämäänne on kiva seurata ja kirjoitat mukavasti. Ehdottomasti ilahduttaen meitäkin, joiden silmiin joka pahuksen kirjoitusvirhe taatusti hyppää.

    • olga temonen

      Moi,
      Kiitos palautteesta. Kirjoitusvirheitä tosiaan on nykyään enemmän koska olen käyttänyt tätä blogialustaa nykyään ajansäästösyistä puhelimella ja sen kanssa virheitä tulee jostain syystä huomattavasti enemmän… Olen pahoillani, koitan olla jatkossa tarkempi! 😅😆

  2. Hillevi/Maatiaiskanasen Elämää

    Upean kuuloista kesän viettoa. Tuo sin festarimekko on muuten tosi kaunis, aivan mielettömän ihana!

    • olga temonen

      Oi, kiitos! ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mekkoviikko – eli vanhat mekot kaapista käyttöön!

Minulla on liian paljon vaatteita mitä en osaa, muista tai viitsi käyttää. Tykkään mekoista ja ostan niitä silloin tällöin, mutta niin monena aamuna valitsen mekon tilalle jotain muuta. Nyt kesän kunniaksi päätin sitkeästi pitää mekkoja…

Yhdessä kaikki on kivempaa, niin työt kuin huvitkin.

Raskaat farmityöt vaativat raskaat huvit. Niinpä taivuimme Tuukan kanssa viikonloppuna lasten loputtoman painostuksen alla, ja suostuimme lähtemään illaksi Tykkimäelle. Voi kuinka lapset tietäisivätkään, mikä uhraus tuollainen reissu on meiltä vanhemmilta! Kaikkihan tietävät että huvipuistolysti ei…

Kanaäiti kuoli – tiput voi hautoa myös pesuvadissa

Meitä kohtasi viikko sitten kanalassa tragedia. Hoidossa ollut lainakoira oli lasten kanssa touhuamassa kanalan edustalla ja lapset menivät keräämään munia, kun koira pääsi yllättämään ja ryntäsi Torstin jalkojen välistä kanalaan. Ensimmäinen kana joka sattui koiran…

”Rentouttavaa puutarhanhoitoa”, eli pieni hermoromahdus kitkemisestä

Anteeksi vain nyt kaikki  puutarhaihmiset, mutta kasvimaa harrastuksena on ehkä maailman eniten aikaa vievää. Lisäksi se on raskasta ja palkitsee tekijänsä ärsyttävän hitaasti. Minun kasvimaaharrastukseni ankeus kulminoitui viime viikolla ruokapöydässä, kun olin ostanut lasten mieliksi…

Voiko olla voittaja, jos on kisan ainut osallistuja?

Voi tietenkin, ja siltä tänään tuntui, että olin voittaja. En siksi että suoritus olisi ollut erityisen hyvä, tai siksi että olisin voittanut muut, vaan yksinkertaisesti siksi, koska pystyin sanomaan lapsille kisoista kotiin tullessani että kyllä,…

Lapset kesälomalla ja itse töissä. – Miten te muut selviätte tästä!?

Minulla ei ole hajuakaan miten selviän kunnialla seuraavasta kahdesta viikosta. Yhtälö on suorastaan kiehtova: Kamalasti tekemistä kotona koska kotieläinpiha aukeaa muutaman viikon kuluttua. Lisäksi Helsingissä on vielä iso määrä Optiparin töitä tekemättä, ja sieltä pitäisi…

Torstin oma poni = Reilu-Metri

 Lapset ja eläimet, mikä mahtava yhdistelmä. Olen jo n. vuoden ajan harkinnut meidän kotieläinpihalle minishetlanninponia tai minihevosta. Lisäksi Torsti on kaivannut omaa hoidettavaa tyttöjen keskittyessa perheen poneihin, Petteen ja Carminaan. Minua on myös alkanut mietityttämään…

Meillä on varsa!

Menin perjantaina aamulla rennosti tallille ennen töihin lähtöä. Suomenhevostammani Elho oli viimeisillään kanavana mutta laskelmieni mukaan varsa olisi tulossa alkuviikosta.  Kun pääsin heinäkärryn kanssa Elhon karsinan kohdalle, se mulkaisi minua todella häijysti. Arvasin heti katsoa…

Puutarhatouhuja – melkein valmista!

Onhan tämä nyt ihan ihmeellistä että on vielä toukokuu ja pihan ja kasvimaan jutut ovat (jopa minulla) näin pitkällä! Olin kasvimaan kanssa tänä vuonna realisti, ja pyysin naapurin Matin kääntämään sen minulle kertaheitolla traktorilla. Järkipäätös,…

Äiti!

Jatkuvaa kälätystä, liikaa kysymyksiä, ihanaa läheisyyttä, naurua, raivostuttavaa väittelyä, taas naurua, riitoja ja varmasti 50 kertaa päivässä ”Äiti!”. Sellaista on lyhyesti kiteytettynä elämäni äitinä nyt. Nuo pienet ihmiset asuvat meillä, oppivat meiltä ja todella myös…