Ruisleipätalkoot

Eilen leivottiin jouluksi ruisleipää. On ihana aamulla tulla alas kun vastassa on tuoreen ruisleivän tuoksu. Otin juuren sulamaan toissapäivän päivän aamuna pakkasesta ja laitoin taikinan happanemaan samana iltana. Taikinaa pyöritettiin ja nostatettiin pitkin päivää, ja kuten melkein joka kerta kun ruisleipää leivotaan, jauhot loppuivat kesken. Mirja toi naapurista lisää, samoin minun isäni seuraavasta naapuritalosta. Tuukka vaivasi kerralla 5 litran taikinan ja Helga seisoi tuolilla vieressä ja kaatoi käskystä taikinaan lisää lainattuja jauhoja.

Leivoin leivistä aika pieniä jotta kypsyvät helpommin ja niitä tuli 16 kappaletta. Sopiva määrä että mahtuu kerralla uunimme kahteen tasoon ja toisaalta tarpeeksi että kannattaa alkaa leipomaan.

Juoksin äsken aamutallilta tullessani yhden leivän jo Mirjalle naapuriin kiitokseksi jauhoista ja pakkasin yhden leivän Ranskan siskon joulupakettiin jonka Tuukka vei lähtiessään postiin. Muutaman vien tällä viikolla ystäville joulupöytään ja loput pistetään pakkaseen.

Leivän juuri on peräisin tämän talon aitasta löytyneen tiinun pohjalta ja sitä on jatkettu Nurmeksen ystävän leipäjuurella. Lisäksi olen vuosien varrella myös ”tuunannut” juurta mm. hapankorpuilla. Pakastan aina taikinasta osan seuraavaa kertaa varten ja taikinan jämät annetaan kuivua tiinun reunoille, juurta siis nekin.

Jos ei omista omaa leivän juurta eikä leivinuunia, ystäväni tarjosi minulle kerran valmiista ruisleipäaineksista tehtyä leipää. Näitä pusseja kuulemma myydään ihan tavallisissa kaupoissa, Myllärin ruisjauhoja, joissa on juuri mukana. Minusta tämäkin leipä oli aika hyvää, joten kyllä sillä hyvän joululimpun saa aikaiseksi.

Tein myös neilikoilla koristeltuja appelsiineja koristeeksi salin piirongin päälle. Nyt täällä tuoksuu jo ihan joulu.