Pysähtynyt lauantai

Missä välissä näin pääsi käymään, että meillä menee Tuukan kanssa lauantai pitkälti kahdestaan? Lapset käyvät alhaalla vain syömässä tai raportoimassa tärkeimmät kuulumiset (Torsti mm. vaihdattamassa vaipan) ja sitten leikit vain jatkuvat. Ihanaa ja samalla hämmentävää.

(Onneksi saimme kuitenkin kutsun yläkerrassa pian alkavaan discoon. Pukukoodina näkyy olevan balettimekko, mutta luulen että pääsen mukaan verkkareissa, koska lupasin tuoda pop cornia. Jännää!)

Aamu meni Tuukan kanssa mouhottaessa työasioita, siten ryhdistäydyttiin kaikki hetkeksi ulos pulkkamäkeen. Auraaja-Matti oli tehnyt Tuukan pyynnostä pulkkamäen päälle ison lumikasan vauhdinottomäeksi ja nyt me aikuiset siloittelimme sen kuntoon. Edelleen hauskaa, mutta tosi raskasta tuo pulkkailutouhu.  Kävin myös nopeasti ratsastamassa Woodyn, Tuukka otti muutaman kuvankin. Ja sitten taas tupaan. Pitäisikö lämmittää sauna? Mihin ne lapset taas menivät?

Mietin todella usein sitä, että elämä menee kamalalla vauhdilla eteenpäin. Viikot vain vierivät ja minä koitan juosta kaikessa mahdollisimman skarppina mukana. Silti kaiken keskellä, miten aika voikin pysähtyä yhdeksi lauantaiksi meidän tupaamme? Me kaksi vain istumme, lueskelemme nettiä tai lehtiä ja kuuntelemme kellon tikitystä. Tuukka: Netissä ei ole tapahtuntut kahdessa minuutissa mi-tään! Molempia naurattaa.

Ohi ajaa moottorikelkkoja. Pitäisikö lämmittää se sauna?