Kestolakkaa vai ei?

En ole montakaan kertaa kirjoittanut tänne mitään ulkonäköön tai kauneudenhoitoon liittyvistä asioista, koska ne eivät kuulu varsinaisiin kiinnostuksen kohteisiini. Käytän sellaisia tuotteita mitkä olen kokenut toimivaksi, enkä juurikaan ostele uutuustuotteita tai hurahda uusiin juttuihin. Käyn myös todella harvoin kampaajalla, koska sellaiset hommat sisältyvät kivasti näyttelijäntyön etuihin.

Minulla on jo pitkään ollut ongelmia kynsien kanssa. Olen toki kiinnittänyt huomiota ruokavalioon ja syön kalsiumia myös purkista. Silti tuntuu, että lapsiperheen arki yhdistettynä kesän kotieläinpihan leipomisiin ja jatkuvaan hevoselämään pistää kynnet todella koville. Olen todennut että lakkaus auttaa, mutta minun kulutuksellani lakka pysyy kivan näköisenä muutaman päivän. Rasittavaa, koska arki on niin vaihtelevaa, minulla on helposti sellaisia päiviä että siihen sisältyy sekä aamutalli että tärkeä palaveri ja olisi ihan oikeasti kiva joskus näyttää muulta kun paatuneelta hevosihmiseltä, vaikka sitä toki olenkin. 

Marisiin tästä ongelmasta kaverilleni Outille joka omistaa kauneussalongin. Hän kysyi miksen käytä kestolakkaa? Tunnustin tietämättömyyteni ja varasin ajan manikyyriin. Kuulostaa jo näin kirjoitettuna juuri niin turvaamiselta kun miltä se tuntuikin, mutta päätin ohittaa ennakkoluulot ja kokeilla.

Ja kyllähän ne pysyvät, jopa minulla. Muutama viikko hujahtaa ihan helposti ja kun väri karkaa kynsinauhoista, lakkaan uuden värin siihen päälle ja saan kynsille jatkoaikaa. Kestolakan voi myös poistaa ihan itse, eli näihin ei tarvitse jäädä koukkuun, eikä kestolakka ennakkoluulojen vastaisesti vahingoita kynttä, päinvastoin Lakka suojaa omaa kynttä niin hyvin, että olen pitkästä aikaa saanut kasvatettua niihin pituutta ilman että ne katkeilevat tai liuskottuvat.

Istuin tänään yli tunnin laitattamassa kynsiin uudet lakat. En pystynyt edes tekemään töitä samalla, istuin vain ja katselin lumipyryä lämpimässä salongissa. Olen muutaman kerran siellä jo käynyt ja enää ei nolota. Koitan pitää huolen että en jää koukkuun, vaan käyn lakkauksessa vain silloin kun kynsien kunto sitä eniten vaatii. Siellä minä istuin ja olo oli kuin aikuisella. Osasin jo rentoutuakin. Turhamaisuus on välillä aika ihanaa.