Blogit
Olgan kotona

Kaak kaak!


Meidän tilamme edessä on naapurin valtavan kokoinen sänkipelto, ja pellon takana häämöttää järvi. Tämä pelto-järvi yhdistelmä on suoriutunut voittajaksi tämän vuoden kanadanhanhien paras kokoontumispaikka -äänestyksessä. Ovathan ne siinä hengailleet aiempinakin vuosina, mutta sana hyvästä kokoontumispellosta lienee levinnyt ja nyt on kuulkaas tunkua. Olin vielä eilen sitä mieltä että ihanaa, niitä tulee lisää, jotenkin kiva seurata niitä.

Viime yönä aloin toistuvasti herätä kaakatukseen. Eikä siis mihinkään pieneen satunnaiaseen huuteluun vaan tuhatpäisen hanhiparven kiukkuisiin palavereihin, mitä tyypit kävivät ilmassa talomme yllä. Pyörin sängyssä ja kuuntelin sitä loputonta sukukokousta. Välillä meno rauhoittui ja jatkui vaimeampana kauempana juuri niin, että ehdin saada unen päästä kiinni. Jotta sain taas herätä tasaiseen kaakatukseen. Miksi ihmeessä linnut heräävät niin aikaisin?

Tänään seurailimme päivällä valtavan hanhiparven liikehdintää. Välillä ne tepastelivat pellon päästä päähän ja sitten taas lennettiin ylitse ja ohitse ja sitten taas pellolle kokoustamaan. Hevoset eivät ole moksiskaan ( Se onkin jännä, että ne harvoin pelkäävät mitään lentävää, koska alkujaan niiden vihollinen hyökkäsi aina maasta ). Koirat olivat kieltämättä vähän hämillään. Toivon että kaakatuspalaverit on pian pidetty ja mattimyöhäisetkin ovat saapuneet paikalle. Näin ainakin aikaisempina vuosina, eli ne kokoontuvat tuohon ( katsomaan kun minä ratsastan, taatusti hyvää ajanvietettä ) ja sitten tarpeeksi ratsastunäytöksistä saatuaan, ne muuttavat etelään.

Kommentit (3)

  1. Jenni / Big Mama’s Home

    Ovathan ne olleet hauskan näköisiä parveillessaan jossain. Niitä kokoontumispaikkoja on myös täällä Helsingissä, varsinkin rantapaikat tuntuvat kiehtovan niitä. Mutta voin kuvitella, että yölliset herätykset eivät tunnu mukavalta.

  2. lene

    Viime viikolla lähtivät myös kurjet etelään, niiden reitti menee kanssa joka vuosi tästä meidän kattojen yli, ja niitä oli tänä vuonna ennätys paljon, en ole koskaan nähnyt niin suuria määriä niissä komeissa aura-muodostelmissaan.
    Kyllä tekis itsekkin mieli lähteä johonkin etelämmäs talveksi. :))

  3. MH

    Meidän lapsuuskodin ja joen välinen sänkipelto
    Etelä-Pohjanmaalla on nyt ensimmäistä kertaa jo neljäntenä päivänä muutaman joutsenen lepo- ja ruokapaikka. Nautin niiden seuraamisesta.Lähikuvaa en ole onnistunut saamaan, vaikka osa on lentänyt aivan talon läheltä.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *