Juhlahumua ja höyheniä
Ei kai tätä suomalaisena ääneen saisi sanoa, mutta mulla on tosi kiva viikonloppu edessä! Tänään illalla on ystäväni Mepan synttärit ja huomenna Jussi-gaala, molemmat Helsingissä. Supertaitava Riia Lampinen on tehnyt mulle todella ihanan puvun, ja Toinen ihana Satu Arvo meikkaa ja laittaa hiukset minulle huomenna. Yksinkertaisesti tosi etuoikeutettu olo. Lähden jo siis tänään Helsinkiin, lapset jäävät Tuukan kanssa tänne (Tuukalle tsemppiä iltatalliin! ja huomenna Tuukka tulee perässä ja vie samalla lapset mun isälle yökylään. Sunnuntaina tullaan sitten hirveällä vauhdilla takaisin, sillä virpomista ei sovi jättää väliin, ei kummassakaan paikassa. Helgan pitää nimittäin päästä virpomaan myös Lahdessa koulukavereiden kanssa. Että siinä sitten gaalaviikonlopulle vastapainoa, kun kuskaillaan pikkunoitia Päijät-Häme – Kymenlaakso akselilla.
Oli aika kivaa kerrankin hakea pajunoksia metsästä tänä aamuna kun hanki kantoi. Mielikuvat edellisistä vuosista ovat olleet jotain rämpimisen tapaista, lunta kengässä jne. Yllätyin, kun pajujen pajunkissat eivät olleet juurikaan vielä avautuneet. Muutaman löysin, loput auetkoon maljakossa. Tämä päivä on näperrelty Torstin ja Hilman kanssa virpomavitsoja, tämän vuoden teema oli askartelukaupasta ostettu piippurassi, tyllinauha ja höyhenet (ostin nämä kun ajattelin että näitä olisi lasten helppo itse laittaa. Ja mitä enemmän, sen parempi lopputulos, meinasivat ainakin lapset.
Riia toi aamulla puvun viimeiseen sovitukseen ja kohta pakkaan kamani ja lähden kahdeksi päiväksi "isolle kirkolle" törmäilemään kadulla ihmisiin. Tai siltä se Helsingissä kävely ainakin keskiviikkona tuntui kun kävin siellä pienen tauon jälkeen, ettei tiedä mihin jalkansa pistäisi kun olo on sellainen, että olisin jatkuvasti kävelemässä jonkun päälle. Kävin tuolloin ostamassa Jussi-gaalapukuuni kengät, löytyi niin täydellisesti puvun väriset, että ostin ne nopeasti, vain hätäisesti sovittamalla. Nythän ne sitten tuntuvat ihan järkyttävän tiukoilta, joten olen sen vuoksi näperrellyt tässä muutakin kun virpomavitsoja. Saas nähdä kuinka paljon tämä vanha keino auttaa: Kastele ja venytä.
P.S. Toivottakaa tsemppiä etten kompastu mun hienoon laahukseen!
Kivaa juhlahumua!Nauti!!
Kevät on siis saapunut Marttilan tiluksille,pelloille ja pirtinpöydälle. Makeen mahtava kuva Toppe Toropaisesta.Tuli niin silmieni verkkokalvoille kuva nuorimmaisesta pojastamme 80-luvun puolivälistä,jolloin hän oli 2-3 vuotias: hän nimittäin oli aina pöydällä,siis lähes aina.
Tosi söpöt virpomisvitsat olette lasten kanssa askarrelleet:)
Oikein kivat Jussit Sinulle Olga,kuin myös Tuukalle! Juhlikaa ja nauttikaa !
Rauhaisaa hiljaista viikkoa Teille kaikille täältä pohjolan perukoilta !