Blogit
Olgan kotona

Ikuisuusprojekti

”Mä en enää oikein tykkää tästä meidän salista”, tokaisi Tuukka muutama päivä takaperin. Siitä keskustelu levisi salin huonekaluihin, jotka kaikki ovat enemmän tai vähemmän eriparia ja eri aikakaudelta. Suurin osa huonekaluista on vain ajautunut meille, eli sitä viimeisen päälle harkittua sisustusta, sanoisin. Siinä vaiheessa kun minä aloin visioida mitä kaikkea haluaisin muuttaa, Tuukka nosti esille ikuisuusprojektimme nimeltään boordinauhat.

Nuo himskatin paperisuikaleet on jäänyt laittamatta salin katonrajaan tapetoimisen jälkeen. Ei kai niitä muuten olisi kaivannut, mutta kun ne oli jo tapettien hankinnan yhteydessä ostettu niin koko ajan on vahvasti uskottu että kyllähän ne pian laitetaan. Mutta ei ihan pian. Tapetit laitettiin 1. vuonna täällä, niin nämä boordinauharullat jäivät muutamaksi vuodeksi odottamaan vuoroaan komeroon. Nyt täällä on asuttu pian 10 vuotta ja edelleen tapettien epämääräiseksi jätetyt yläleikkaukset irvistelivät katonrajassa. Muistan kuinka tapetoimisvaiheessa aina pienen vinoon leikkauksen repeämän tms. Paikka oli ylhäällä ”koska tähän tulee sit se boordinauha”.

Nyt me sitten päätettiin yhdessä tuumin tarttua tähän ikuisuusprojektiin. Tuukka on kuulemma joskus kuulemma sanonut äidilleen, että hän on ehkä onnellisimmillaan kun hän saa  olla kotona ja tehdä Olgan kanssa remonttia. Allekirjoitan tämän, meidän remonttikemiat sopivat erittäin hyvin yhteen. Heti kun kaivoin boordinauhat liisterit ja muut esille, alkoi loputon pelleily ja vitsailu joka kesti viimeiseen liisteripensselivetoon saakka.

Boordinauha oli leveää, itse leikattavaa mallia ja leikkasin ensin ne (saksilla, tunnustan…) suikaleiksi. Sitten liisteröinti ja kauhea spekulaatio siitä miten ihmeessä minä nyt tällaista ihmeen raitaboordia olen mennyt ostamaan. Muistan kyllä että epäröin niitä jo ostaessani, mutta en yksinkertaisesti löytänyt parempaakaan. Liisteröintivaiheessa tapetointia hyvin paljon vähemmän harrastanut Tuukka oli todella huolissaan kun minä liisteriä myös nauhojen päälle. Ei kuulemma kuivu koskaan, jää liian tummaksi.

Kun oli valmista, keksin yhtäkkiä miksi boordinauha antaa jotenkin hassun vaikutelman. Ihan kun meillä olisi todella paljon vedetty sähköjä tonne, huomautin ja nauratti pitkään. ”No odotetaan huomiseen ja jos ne on ihan sähköpiuhojen näköiset kuivuttuaankin, niin ostetaan uudet paremmat ja laitetaan siihen päälle. Siihen saattaa kyllä vierähtää muutama vuosi aikaa.

Lopuksi vielä epäilijän potretti sekä ei kuivu ja kuivuu -kuvat.

Kommentit (6)

  1. Pirkko

    Minusta taas boordi sopii oikein hyvin. Totta on se, että näyttää ehkä vähän sähköjohdoilta, mutta hauskalla tavalla. Muuten boordissa toistuu tapetin värisävyt, ja yksityiskohtaisen kukkatapetin ohelle sopii suoralinjainen raitaboordi.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *