Blogit
Olgan kotona

Ihastukseni: 40v. peräkamarin poika

Tämä kesän ja syksyn välitila riipaisee mieltä. Harmittaa kun maissit eivät ehdi valmiiksi ja silti syksyn tulo jo jotenkin houkuttaa. Helga on nyt koululainen. Vastailen ihaniin ”Äiti pitääkö reppu ottaa mukaan välitunnille?” –kysymyksiin ja stressaan vähän ulkoiluvaatteiden ja muiden tarpeellisten kanssa. Tähän asti ei ole tarvinnut juurikaan coretexejä ja sadevaatteita miettiä, lemppariröyhelöissä on menty säässä kuin säässä. Olen tajunnut olevani todella huono ulkoiluvarusteäiti.

Helgan koulun myötä elämäämme on tullut yksi iso muutos: Meillä on kakkoskoti Lahdessa ja vielä kaiken lisäksi koti on yhteinen Babuskan kanssa. Helga aloitti koulunsa siellä ja muut lapset seuraavat aikanaan perässä. Kirppu asuu myös nykyään Lahdessa ja on meillä Marttilassa aina viikonloppuisin. Marttilasta kouluun kulkeminen onnistuu ihan hyvin, mutta se voisi olla pitkän päälle raskasta kun lapsille kertyy harrastuksia ym, joten nyt meillä on jo valmiiksi paikka, missä koko perhe voi tarvittaessa yöpyä. Sekavaa ja hullua, mutta myös kokeilun arvoista ja jännittävää. Nyt arki on pääosin sitä, että Helga tulee koulusta Babuskalle ja Tuukka tuo Helsingistä tullessaan hänet kotiin Marttilaan. Yksi yö Lahdessa tuntui siltä kun olisin pettänyt Marttilaa, joten painopiste on selkeä. Tiedän kyllä missä minun oikea kotini on. 

On jännittävää jakaa edes näin satunnaisina hetkinä samaa tilaa Babuskan kanssa. Olemmehan me jo pitkään tehneet asioita paljon yhdessä, mutta tämä on silti ihan uutta. Joka tapauksessa koen että ratkaisu on hyvä. On arvokasta, että lapset kasvavat myös Babuska rinnallaan. Ja kun Babuska halusi Lahteen ja me halusimme hänet, oli ratkaisu näinkin erikoinen. En myöskään ole malttanut olla kiusaamatta Tuukkaa siitä, että hän vähän niin kuin asuu äitinsä luona taas. Deittailen 40v. peräkamarin poikaa ja on muuten siistiä!

Mutta Marttilassa elämä jatkuu silti samaan tapaan kuin ennenkin. Hevoset palaavat viikonloppuna laitumelta tallille, se on selkeä syksyn ja arjen merkki. Siinä on jotain todella turvallista ja kotoisaa. Yhtäkkiä talli on taas täynnä hevosia ja talliporukka kerääntyy käytävälle juoruamaan, se porukka on yllättävän iso osa minun elämääni.

Samalla kun minä Tuukka olemme jo kainaloita myöten syksyllä kuvattavan elokuvan kuvausten järjestelyissä, yritän vielä nauttia kesästä. Kerään marjoja paljain jaloin vaikka nokkoset polttavatkin.  Paarmatkaan eivät nyt haittaa. 

Kommentit (6)

  1. Nimetön

    Steinerkoulut ovat täysin sitoutumattomia ja siten vapaita poliittisesta ja yhteiskunnallisesta järjestelmästä. Steinerkoulu on oma järjestelmänsä Steinerin arvojen ja oppien mukaan.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *