Hyvää Pääsiäistä!
Suklaa ei maistu varmaan koskaan yhtä hyvältä kun pääsiäisaamuisin, kun sitä saa luvan kanssa syödä ensimmäiseksi aamulla! Hiivin yöllä viemään lasten sängyn viereen pääsiäispupun tuomiset ja totta kai pupu toi jotain aikuisillekin. Aamulla lapset toivat yllätysmunia kiljuen näytille ja koko perhe söi sängyssä pelkkää suklaata aamupalaksi. Pääsiäinen lukeutui jo lapsena minun lempijuhlapyhiini, eikä vähiten pääsiäispupun (tai kukon, välillä puhuttiin pupusta ja välillä kukosta) vierailun takia. Oli niin jännää mennä nukkumaan kun tiesi että aamulla oli yllätykset sängyn vieressä odottamassa. Mitään joulupukkiin verrattavaa mystiikkaa pupun käyntiin ei kyllä liittynyt, jotenkin oli aina selvää että vanhemmat ne yllätysmunat toivat, mutta ei se tehnyt tuosta perinteestä yhtään sen vähempiarvoisempaa. Aina vain, aikuisikään saakka, oli ehdotonta että pääsiäispupu kävi pääsiäisyönä kylässä.
Vaikka meillä on ollut jonkin verran vieraita, ennen kaikkea tänä pääsiäisenä olemme viettäneet aikaa koko perhe yhdessä. Ei ole tehty mitään ihmeellistä, mutta oltu kotona, yhdessä ja hyvällä mielellä, sehän riittää.
Huomenna on luvassa vähän ihmeellisempää, minä avaan Elhon kanssa kisakauden esteratsastuksessa ja Tuukka tulee tyttöjen kanssa kannustamaan…Hui!
Pääsiäinen on todella ihanaa aikaa, siinä on jotenkin läsnä kevään ja kesän odotus. Ja kyllä ne suklaamunat kuuluu pääsiäiseen, näin aikuisenakin. Parasta näissä vapaissa on oleilu kotona ilman suunnitelmia.
Mä olen avannut jo kevään kisakauden esteissä….
Suklaa kuuluu meidänkin pääsiäiseen kuten myös valkosipuli – ei tosin yhtäaikaa! Jotenkin se suklaalla herkuttelu on vieläpä “sallitumpaa” näin pääsiäisenä – yhtenä tai parina päivänä. Meillä myös vierailee pääsiäiskukko yöaikaan, vaikkakin lapset ovat teinejä. Kovin olivat ilahtuneita aamulla löydöstään ja äiti sai isot pääsiäishalaukset.