15 vuotias parisuhde ja lahjakortteja

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Olen levännyt joululomalla enemmän kuin tarpeeksi, ja olipa ihanaa kun alkoi taas arki. Ihanaa pukea päälle muutakin kun verkkareita, meikata ja nähdä ihmisiä! Mutta olipa ihanaa olla kotona rauhassa. Tekee muuten tosi hyvää parisuhteelle tuollainen juttu nimeltä kiireettömyys. Ei me mitenkään sen enempää olla yhdessä lomalla kun töissäkään, mutta silti etenkin joulun ajassa on joku sellainen rauha, missä on kiva olla. Olen myös huomannut että Tuukkakin on näiden vuosien saatossa oppinut rauhoittumaan lomalla, niin ettei ihan koko ajan puhuta vain työasioista, vaikka toki paljon puhutaankin. Joka tapauksessa parisuhteemme täytti näin joulun aikaan 15 vuotta ja ihana todeta että se, siis parisuhde voi huippuhyvin, ja monella tapaa paremmin kuin koskaan.

Hempeilykuva, vähän niinku todisteeksi! 😀

Joululoman kohokohtia oli loputtoman lötköilyn, pelaamisen, suklaan syönnin ja palapelin teon lisäksi keilaaminen. Kerroinkin aiemmin että Hilma toivoi joululahjaksi lahjakorttia siihen, ettei tarvitsisi täyttää eikä tyhjentää tiskikonetta kolmeen viikkoon. Pukki toi lahjakortin missä taukoa tähän inhokkihommaan oli 1 viikko. Helga sai toivomansa lahjakortin keilahallille, jonne siis suuntasimme heti joulun jälkeen. Jos ei lasketa Torstin yksiä masennusitkuja siitä, ettei ne kaikki keilat nyt kaadukaan, niin eka keikka meni oikein hienosti. Olen aiemmin käynyt keilaamassa vain pääkaupunkiseudulla ja iltaisin, joten Kouvolan keilahalleissa arkipäivien iltapäivät osoittautuivat suorastaan edullisiksi tavoiksi viettää kivaa laatuaikaa koko perheellä. Torsti kasasi hienosti mökötyksen jälkeen ja kaikille jäi hyvä mieli. Viikon päästä oli jo pakko mennä uudestaan ja tällä kertaa kaikki oli jo ihan pro. Yllättävän helppo laji aloittaa lastenkin tyhjästä. Kaikissa halleissa tuntuu olevan ne laidat mitkä voi nostaa lapsille ylös ettei pallo putoa lainkaan ränniin (olisi kyllä kiva itsellekin jos kehtaisi) ja jopa kuusivuotias Torstikin jaksaa nostella ja heittää niitä kevyimpiä palloja. Suosittelen!

Hohtokeilaustakin kokeiltiin, taustalla Toppe tositoimissa.

Ja niin, sai Toppekin lahjakortin! Nimittäin vapaavalintaisen päivän, milloin hän voi ilmoittaa jäävänsä kotiin nukkumaan eikä menekään eskariin, vaan saa päivän kotona äidin kanssa. Torstin mielestä lahja oli huippu ja hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, silloin jouluaattona että ”Mä käytän tän huomenna!”. Saimme estettyä, aloitusrajaksi asetettiin siis vko 3 alkaen, eli tämä kiva on vielä meillä kahdella edessä. Aika etuoikeutettu olen kun voin tuollaista luvata, että voi jättää menemättä ja tehdä tarvittavat kotona, oikeastaan mikä päivä tahansa. Tällaistakin asiaa pitäisi muistaa tässä poukkoilevassa freelancer/yrittäjätyössä arvostaa.

Tämä alkuvuosi meneekin pitkälti Aika jonka sain -leffan promoamisen parissa. Ensi-ilta on 13. maaliskuuta, mutta tuntuu jo nyt että tulee kiire että saa kaiken tehtyä ja hoidettua markkinointia niin, että mahdollisimman moni ylipäätään olisi edes kuullut elokuvasta kun se teattereihin tulee. Aika jonka markkinointiin saimme on siis aikalailla 2 kuukautta, toivottakaa meille tsemppiä!

Aika jonka sain, One half of me, AJS, elokuvajuliste, aika jonka sain juliste, movieposter, movieposters, good movie, horse movie, horsemovie, horse movie poster, horses in movies
Leffan uusi juliste
Kommentit (3)
  1. Sinikka Tilkkumummi
    9.1.2020, 11:01

    Onnea elokuvalle. Tovottavasti se tulee Lahteenkin, että pääsee katsomaan.
    Kivat joululahjalahjakortit teillä. Minäkin kävin 60-luvulla keilaamassa ja se oli kivaa. Jostain syystä sitten jäi, tuli muita harrastuksia.
    Hyvää tätä vuotta, koko poppoolle ja eläimille myös.

  2. Onnea vuodelle alkaneelle ♥️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *