Blogit
Koti asemalla

Vanhan talon maalaus

Meidän talon maalaus-projekti jatkuu aina vaan, mutta voiton puolella ollaan kuitenkin.
Talon korkeat päädyt, ja pihanpuoli on maalattu, radanpuolelta puuttuu vielä noin puolet, josta siitäkin tosin on puolet varmaan jo rapsuteltu kuitenkin.

Tänä kesänä oli ehdottomasti tarkoitus saada maalaus-urakka loppuun, mutta mun yllättävä raskaus pistikin suunnitelmat uusiksi. Minä en nimittäin tuolla paljoa tikkailla keiku, ja ison talon maalaus on lähinnä miehen harteilla yksinään. Sääkin vaikuttaa tässä hommassa eniten, mä nyt toivon että vielä riittäisi kelejä maalaamiseen tänä syksynä. No, ei ainakaan ensi viikolla kun katsoo säätiedotuksia, pelkkää vesisadetta aina vaan…

Suurinosa urakasta tehtiin viime kesänä nosturilla. Me saatiin Museovirastolta avustus tähän projektiin. Avustuksella vuokrattiin nosturi, ostettiin maalit, teetettiin kahden tuhotun ulko-oven tilalle uudet ovet. Toissa kesänä palkkasimme myös ”ammattilaisen” korjaamaan kuisteja, mutta sehän oli ihan täys fiasko, joten enää ei samaa virhettä tehdä.
Moni asia on siis viivyttänyt näitä meidän hommia, mistä pienin syy ei ole arkielämä lasten kanssa.

Talo alkaa kuitenkin näyttämään tosi upealta, ja olen hirmuisen tyytyväinen edelleen talon uuteen väriin. Värihän päätettiin yhdessä Museoviraston kanssa, aikakauteensa sopivan väriseksi. Seiniin kellertävän ruskeaa ja koristeosiin ja kuisteihin maitosuklaan-ruskeaa, tosi pehmeä ja kotoisa väriyhdistelmä.

Maalina olemme käyttäneet Uulan Petrooliöljymaalia. Kyseinen maalihan on saanut sekä kehuja että haukkuja ainakin nettien keskustelupalstoilla. Toiset sanoo että helppo maali joka pysyy hyvin, toiset sanoo että maali tippuu heti alas.
No me ollaan kyllä tykätty! Maali on todella helppo, yksi paksu maalauskerta riittää, luojan kiitos! Maali on riittoisaa, ja vaikka sen väitetään olevan kallista, en ole samaa mieltä. Se on niin riittoisaa että tulee mielestäni nopeasti halvemmaksi kuin muut maalit. Me ei oikeasti olla edes montaa 9 litran pönikkää käytetty tähän taloon vaikka pinta-alaa on noin paljon. Seinissä maali on myös kestänyt, tosin tuo tummempi on haalistunut harmillisen nopeasti.

Vanhan maalin rapsutteluhan me aloitettiin alkuun ihan liian rankalla ja hitaalla menetelmällä. Me nimittäin luultiin että kaikki maali pitää poistaa alta. Onneksi saatiin pian asiaan uutta tietoa, pelkkä irtoavan maalin poisto riittää. Johan muuten nopeutui työtahti tuon tiedon jälkeen! En tiedä onko sama juttu jos pohjalla on joku muovimaali, tuskin. Meillä talo oli kuitenkin maalattu onneksi öljymaalilla, joten se sai jäädä alle suojaamaan puuta. Uuden kerroksen maalaaminenkin helpottuu kun ei joka ikistä koloa tarvitse peittää, vanhan maalin suojatessa jo tarpeeksi.
Lautoja ollaan vaihdeltu hyvin vähän. Jotain tippalistaa ym saa vielä vaihtaa, mutta missään ei tunnu olevan hometta niin että olisi mikään kiire. Nähtävästi seinälaudoitus on uusittu kuitenkin melko äskettäin.
Kuisteja olemme toki purkaneet sitten ahkerammin, parissa kuistissahan oli ihan iso reikä lattiassa, ja ne piti lasten takia ihan alussa korjata. Kuistien lopputyöt jää ensi kesään. Koristeosia puuttuu vielä paljon, ja keskikuistissa tukipalkkeja täytyy vaihtaa, mikä onkin sitten isompi juttu. Eli hommaa riittää, mutta ollaan me jo voiton puolella kun jälleen katsoo mistä lähdettiin vuonna 2011! Vitsi kun tekee hyvää palata näihin kuviin, eikä aina vaan valittaa mitä on tekemättä…

Mies on myös ahkeroinut meille aitaa pohjoispäätyyn, tänään se alkoi oikeasti jo näyttämäänkin aidalta.

Perinteiseen rima-aitaan päädyttiin, niinkuin täällä jo aiemmin kerroin. Ei ostettu mitään valmiita aitaelementtejä, vaan mies rakenteli tämän rima kerrallaan itse. No, ei se ihan viivoitinsuora ole, mutta mitäs sitten. Ollaan tosi tyytyväisiä. Tuo kun on se puoli mistä ihmiset edelleen kävelee eniten pokkana läpi. Portti vielä puuttuu ja laudat loppui kesken. Maalauskin jää ensi kesään. Yritetään myös kovasti miettiä että miten tuohon toteutetaan pensasaitaa, mutta niillä ei ole kiire.

Myös mun huone etenee, katon rapsuttelu, eli se rasittavin ja hitain homma on viimeistelyä vailla valmis. Ensi viikolla maalia kattoon ja sitten tapettia seinään, jee!

-Henna-

Kommentit (18)

  1. Micu

    valtava homma, mutta varmasti hieno lopputulos! Nyt jo näyttää aivan ihanan idylliseltä
    Iloista viikkoa sulle 😀

  2. Reine

    Voi miten hienolta näyttää! Uulan petrooliöljymaali on mukavaa maalata, sillä me meidän talo toissa kesänä vedeltiin. Rapsuteltiin melkein puhtaaksi, kun alla olevasta maalista ei ollut tietoa ja vaikutti lateksilta. Johonkin sitä kyllä jäi, mutta hyvin on Uula siinä päällä pysynyt.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *