Blogit
Koti asemalla

Tyttömäisen pinkkiä

 Koska meillä on nyt talossa akkavalta (jos kissoja ja gerbiilejä ei lasketa) niin toki taloon piti tuoda myös pinkkiä. Nauratti jo meidän pyykkinarukin, oli niin vaaleanpunaista pinkkiä vaatetta että! Se ei silti riitä.
Mä ajattelin jo ajat sitten että tarvitaan toinen juniorituoli. Nyt viimeistään lasten iän takia se tarvittiin, ja väri oli todella helppo päättää. Hyvä tulikin, niiiiiin herkullinen!
Ostin myös isomman ruokapöydän. Koska meille ei tällä hetkellä olisi mahtunut kukaan kylään syömään tai kahville kun oma porukka valtasi meidän pienen neljän hengen pöydän. Mä olin jo haaveillut sinne tulevaan uuteen keittiöön tätä, mutta päätin että se tulee jo tänne. Varsinkin kun Mikin synttärit on lauantaina ja kukaan ei mahdu pöydän ääreen muuten…
Pikkuisen ahdas keittiöstä tuli, mutta ei yhtään liikaa. Värikkäät tuolit on kyllä niin herkullisia, voi että, miltähän tämä näyttää kun kaikki tuolit on erivärisiä?:)

 Mä olen myös aivan super ihastunut meidän pikku kattirontteihin. Vaikka niiden takia mun viherkasvi seisoo mullattomana siivouskaapissa….Eli juu, eilen alkuyöstä oli kasvi taas maassa ja Sami heitti sen kaappiin…ainut paikka mihin kissat ei pääse…(Se kissakarkotin on VIELÄ kaupassa, mitä mulle vinkattiin) Mies fiksuna jätti ne mullat kyllä siihen keskelle olohuoneen lattiaa.”En mä jaksanut niitä siivota enää keskellä yötä”. Ihan kiva. Eli minä siivosin ne keskellä yötä. Koska mieshän ei ajatellut että mitähän siitä tulee että jätän ne aamuun ja kolme pikkuskidiä ja kaksi kissaa juoksee ympäri multaa ennen kuin ehdin sen siivota??

No mutta siis, kissoihin. Ne on niin ihania! Sami koko ajan vinoilee kun seurustelen kissojen kanssa. ”Kenellehän se nyt puhuu, yksinäänkö se puhuu”/” vois leperrellä mullekin yhtä kauniisti”/ ”älä nyt sano että sustakin tulee sellainen kissafriikki joka ostaa kissoille yhteen sopivat villapaidat ja timanttiset kaulapannat”.

Haha! Mä olen aina naureskellut mummin kanssa, jolla on papan kanssa mun vanha kissa, että kun kissa tulee syliin tms, ei voi itse edes liikkua ettei kissa häiriinny. No, tänään bloggasin tuota edellistä tekstiä ja Osku, se jättiläinen, iski koko karvaisen itsensä mun ja läppärin väliin. Siihen jäi kirjoittaminen. Kun kissa päättää että nyt haluan rapsutusta, niin minähän sitä saan. ja niin se sai.
Kissat ovat siis kotiutuneet ja oikein onnellisen oloisia. Niin mekin.

 Eppu isännän läppärin kanssa päivälevolla

 Saatiin Samin duunikaverin kissan käyttämätön peti. Eppu näköjään ainakin tykkää.:) Ilme on kyllä just sellainen, että mitä sä siinä häiritset mun kauneusunia??

TÄMÄN takia kissat on myös ihania! Niitä voisi vain ihailla kun ne asettuu johonkin kuin taideteos, tämäkin hetki oli kuin tehty valokuvausta varten!
(Mummi, juu, meilläkin kissat hyppii pöydillä. Tosin ei ruokailun aikana. Niiden kupit tosin on lattialla. Vielä.)

Mikä parasta, mulla on kerrankin kissa, tällä kertaa kissat, jotka oikeasti juo maitoa! Ei edelliset vaan juonut…mutta nämä onkin herkkusuita.:)

-Henna-

Ps. Lupaan etten kiusaa enää ”ei kissaihmisiä” näillä kissajutuilla. Ainakaan joka kerta.

Kommentit (16)

  1. hennaasemalta

    Kiitos Liinu!:)

    Tilda: Kiitos, mäkin kyllä niin tykkään!:) Tosi herkullinen väri! Nyt en kyllä millään muista värisävyä…purkkikin on tuolla toisella puolella. Voin yrittää muistaa jossain vaiheessa katsoa. Mutta maali on helmi kalustemaali, puolihimmeä. Olen todennut että puolihimmeä on paras kalusteissa. Mikin keltainen tuoli on kiiltävä, eikä ole niin hyvä. Tuo puolihimmeä on jotenkin tyylikäs ja tasainen väri.
    Laitetaan kisujuttuja!:)

    Suvi: Kiitos!:)No uskon, ihan vielä ei kyllä taida aikasi riittää vielä kriisiperheyteen! Toivottavasti tämä kuitenkin toteutuu vielä myöhemmin.:)

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *