Tuskailua Linnanmäellä

Tänään vietettiin tuskaisan kuumaa päivää Linnanmäellä. Miki alkaa olla jo siinä iässä että Lintsi on ihan super-juttu, joten täytyihän se lintsi-päivä tähän kesään saada. Vähän höntisti se sattui vaan juuri kuumimpaan päivään…

Päivä oli kyllä tosi kiva, mutta siis aivan liian kuuma. Mulla energiat meni siihen tukahduttavaan kuumuuteen. Ihan tauotta piti juoda ja etsiä varjoa. Ajatuskin laitteeseen menosta oksetti. Niin ne vaan kaikki muut sielä laitteissa silti juoksi.
Mä en ole muutenkaan ollut ikinä mikään huvipuisto-ihminen. Mulla tulee jo autossa pahoinvointia, saatikka noissa laitteissa. Onhan niissä oma viehätyksensä, mutta mä olen onnellisempi kun saan vaan katsella.
Hauskaa seurata ihmisiä, jotka laitteeseen mennessä vääntävät hermostunutta tekohymyä, kiljuvat muutaman sekunnin laitteessa ja tulevat alas jalat tutisten. “Ei pelottanut yhtään!” Itse olin teininä samanlainen, ja olihan se siistiä sanoa jälkikäteen että uskalsi! Nykyään mä olen suosiolla nössö, ja raskaus oli hyvä tekosyy ettei tarvinnut mennä yhteenkään laitteeseen. Tosin siinä maisematornissa olin minäkin!
Sisko hoiti iloisesti Mikin seuranaisen hommat, mä sain keskittyä kuvaamiseen ja siihen kuumuudesta tuskailuun.

Olin kuitenkin niin fiksu että pistin hatun päähän lähtiessä ja mustan mutta viileän maximekon. Ei sitä turhaan sanota että jotain pitäisi olla päässä näillä helteillä, mutta voisiko joku kehitellä tosi kivan mutta kätevän naisten hatun?
Mulla on käytössä joko tämä lehmityttö-hattu tai sitten isolierinen heinähattu, mutta eihän noi superkäteviä ole. Ei mahdu laukkuun, eikä meinaa pysyä päässä tuulessa. Huivi päässä näytän naurettavalta. Saatikka lippis!

Huomenna kyllä täytyy keksiä jotain viileämpää toimintaa, ja perjantaina nokka kohti mökkiä ja varsinkin järven rantaa. Ihanaa!

-Henna-

Ps. Sielä lintsillä olisi varmaan kivaa olla illalla, kun on lämmin mutta vähän viileämpää. Me mentiin just kuumimpaan aikaan ja oltiin koko päivä….