Blogit
Koti asemalla

Toivepostaus: Kodin muutos ja tehdyt remontit osa 1. sisällä


Vihdoin ehdin etsiä vanhoja kuvia, ja kirjoittaa postauksen jota on toivottu. Varmaan ihan mielenkiintoinen muutenkin uusille lukijoille. Käyn nimittäin vähän läpi remontteja, joita ollaan täällä tehty vuoden 2011 alusta, jolloin tänne muutettiin.

Kuvia hain blogista ja vähän sieltä täältä, joten ne on valitettavasti laadultaan ja kooltaan ja myös ajankohdaltaan vähän mitä sattuu, mutta kyllähän niistä silti näkee muutoksen, ja se on pääasia.

Kun me vuonna 2010 talvella ajettiin puoliksi vitsillä tämän silloisen kummitustalon pihalle tutustumaan, tuntui heti kuin oltaisi ajettu kotiin. Talo oli kaameassa kunnossa, mutta me näimme kaiken sen lian ja tagien alta talon mahdollisuudet. Kauniit ikkunat, pönttöuunit, isot tilat ja korkeat huoneet oikein huusivat sisustajaa paikalle. Oli aikamoista vääntöä saada laina pankista näin erikoiselle kohteelle. Hintakin oli aluksi meille ihan liian korkea, ja kaikki tutut olivat tosi epäluuloisia tästä hulluudesta (ei ihme) mutta me pidimme päämme ja taistelimme. Lopulta talo oli meidän.

vanhat8

vanhat7

Lopulta 2011 tammikuussa muutettiin talon pohjoispäätyyn pienempään huoneistoon, jossa oli jo keittiö. Seinät oli täynnä graffiteja, oli likaista ja ikkunat rikki ja naulattu umpeen. Lattia oli kuitenkin lian alta kaunis ja keittiö toimi. Pienet kuvat tuossa lopussa ovat sieltä puolen taloa. Näytti aika hurjalta, eikö?

Parissa viikossa siivosimme asunnon, teetätimme ikkunakorjaukset muualla ja maalasimme seinät valkoiseksi. Tuolla toisella puolen asuimme reilun vuoden. Sieläkin tuli jo sisusteltua ja laitettua paikkoja, vaikka tiesimmekin asuvamme siinä vain alkuun.

Samalla kun asuimme pienemmässä huoneistossa, teimme remppaa tällä toisella puolen kaikki vapaa-ajat. Toinen vahti lapsia, toinen teki hommia. Kunnes sitten elokuussa 2012 muutimme tälle puolen, kun keittiö, olohuone ja pienempi lastenhuone oli asumiskunnossa. Miki ja hoitolapset muuttivat pieneen lastenhuoneeseen ja me aikuiset laitoimme sängyn olohuoneeseen. Siitä sitten huone kerrallaan valmistui makuuhuone, Mikinhuone, vessat, toinen pikkueteinen ja mun työhuone. Aula ja Samin työhuone ovat vieläkin kesken. (Tämä työtahtimme on hidastunut totaalisesti alku-ajoista…)

Mitä me ollaan sitten tehty? Koko talossa on muistaakseni noin parisataa pientä ikkunaruutua, joista ainakin puolet oli rikki. Pienemmän huoneiston lasit teetettiin mutta muutoin Sami korjasi kaikkiin lasit. Lisäksi ollaan revitty muovimatot, hiottu ja maalattu lattiat, tapetoitu seinät, rakennettu keittiö, hiottu ja maalattu sisäkatot, tehty puolipaneelit melkein joka huoneeseen… Mitäs vielä? Kaakeloitu ja asennettu pesualtaita melkein joka huoneessa, vedetty avustuksella sähköjä, maalattu pönttöuunit… Kaikkea mahdollista mitä ei edes muista. Pintaremonttia kuitenkin pääosin, lattioita ei ole tarvinnut purkaa tms, onneksi. Sami on hoitanut ”miehisemmät hommat” ja minä hionnut ja maalannut ja yhdessä ollaan tapetoitu. Välillä ollaan oltu niiiiin toistemme kurkussa, välillä ollut mukavaakin tehdä yhdessä sulassa sovussa hommia. Pääosin on ollut kyllä aikamoista tasapainottelua niin ajan, jaksamisen kuin lastenkin hoidon kanssa. Meillä kun kaikki nuo vuodet oli lisäksi 1-2 hoitolasta melkein aina.

Kuvista vielä. Ekassa kuvassa Mikin huone. Huone oli ennen meitä eläinlääkäriaseman taukotila, sielä oli pieni keittiönurkkaus. Sami rakensi sinne ison lasinleikkauspöydän jossa leikkasi lasia ja kunnosti ikkunat. Kun ikkunat oli tehty, huone rempattiin Mikin omaksi huoneeksi. Näkyvän työn lisäksi meillä on ollut paljon tuollaista lisätyötä, kuten tuon pöydän rakennus ja purku. Toisessa kuvassa Nestorin huone nyt, heti rempan jälkeen sekä sellaisena kuin se oli kun tänne tultiin. Huone oli aiemmin jonkinlainen operaatiohuone ja sielä oli tuollainen metallinen pesuallas-kaappi jonka myimme pois.

Kolmas kuvasarja on keittiöstä. Se oli kyllä jotenkin karuin tila täällä. Miki pelkäsi tuota naamaa seinässä, huone oli ankea ja pimeä. Tunnelma muuttui järisyttävän paljon, oli niin hieno fiilis kaivaa lautalattioita esille ja repiä tuo naama pois seinältä. Sekä varsinkin kaivaa ikkunat esille. Kun ikkunat oli alunperin peitetty, ja viimein pääsimme niitä availemaan huone kerrallaan, se sisälle tulvivan valon määrä oli huikea. Niitä hetkiä jotka muistaa ikuisesti.

Seuraavana olohuone ja sen alla makuuhuone. Muissa huoneissa ei ollut tageja juurikaan, mutta hommaa silti paljon. Makkarin jälkeen-kuvatkin on itseasiassa melko vanhoja jo ja sielä on huonekalut muuttanut paikkaa.

Muutos on aika huikea, mutta niinhän se taitaa olla kaikilla jotka muuttavat vanhan talon nykypäivään. Me ollaan iloisia että talo näytti noin karulta eikä muut uskaltanut sitä ostaa, paljon oli kuitenkin kiinnostuneita. Ehkä tämäkin on näitä kohtalon juttuja, talo odotti meitä ja sitä että teemme siitä taas kauniin.

Ensi kerralla kerron vähän mitä talon pihalla ollaan tehty.

Nyt pitää pakottaa itsensä ulos liukastelemaan ja salille. Inhottava sää ollut tänään… Rasittavaa tuo pakkasen ja nollakelin sahailu edestakaisin… Toivottavasti ensi viikolla paranee! Mä niiiin odotan jo kevättä!

-Henna-

Kommentit (10)

  1. Pionimetsän Tiina

    Ihan mieletön muutos ja varmasti vaatinut hulluutta ja paljon rohkeutta lähteä tuohon projektiin! Mutta kun omaa silmää, osaa kaiken kamalankin alla nähdä ne siinä piilevät mahdollisuudet. Nuo graffitit on kyllä järkyttäviä, hui! Olisin mäkin pelännyt tuota naamaa 😛

    • hennaasemalta

      Joo oli se kyllä aika hulluutta, mutta jotenkin oltiin silti ihan varmoja. Ehkä se oli joku kohtalojuttu. Jos tuntui että on tullut kotiin, niin sitä sitten toimiikin sen mukaan. 🙂 Vaikka kyllä siinä tarvittiin sitä silmääkin, joka näki talon mahdollisuudet. 😀
      Joo niin oli, tunnelma huoneissa oli kyllä sellainen että itselläkin nousi karvat pystyyn. Varsinkin kun alkuun ikkunatkin oli tukittu niin täällä oli pimeää, kylmää ja ilmastoinnin humina vielä lisäsi fiilistä… 😀 Joten ymmärrän Mikiä kyllä!

  2. Marika

    Hienoa työtä, sinnikkyys palkitaan ja nyt teillä on aivan upea ja kaunis koti! <3

    Täällä myös odotetaan pikkupakkasia lasten hiihtolomalle ja sitten saisikin kevät tulla ryminällä! Mukavaa alkanutta viikkoa! 🙂

    • hennaasemalta

      Kiitos. 🙂 Oli joo sen arvoistakin!
      Niinpä, pikkupakkaset ja lumi olisi ihanaa hiihtolomalla!

  3. Susa

    Hei! Tuli tässä mieleeni kysyä, että omistatteko koko kiinteistön vai pelkät rakennukset? Meillä on kiikarissa yksi vanha asemarakennus ja siinä tehdään kauppaa pelkistä rakennuksista ja tonttiin perustataan vuokraoikeus. Itseäni tämä vähän arveluttaa (mitä jos vuokrasopparia ei uusitakaan tai jos rakennus osoittautuu lahoksi ja meille jää käteen vain kasa lautoja) mutta kuulemma on ihan normikäytäntö näissä. Kiva oli löytää blogisi, me kun ollaan omaa asemaa haaveiltu jo vuosia.

    • hennaasemalta

      Me omistetaan tontti myös. Oon kanssa kuullut noista joissa vuokratontti, ja ymmärrän että arveluttaa. En yhtään tiedä miten ne toimii. Asiastahan voit kysellä muilta esim facebookin ”pelastetaan vanhat talot”-ryhmästä.
      Kiva kun löysit tänne. 🙂

  4. Koti meidän

    Nostan hattua teille! Hullun rohkeutta tarvitaan, kun kuuntelee sydämensä ääntä ja lähtee valitsemalleen taipaleella. Välillä se on kivinen ja kuoppainen, mutta juuri nuo aah -hetket kantavat ja antavat uskoa tulevaan. Hyvää ystävänpäiväviikonloppua! Tuija

    • hennaasemalta

      No kyllä, on tässä menty elämässä muutenkin vähän sellainen ”sydän edellä, järki jossain kaukana takana”-asenne päällä. 😀 Tosin niinhän niitä unelmia toteutetaan, jos hyvin käy. 🙂 Kiitos samoin!

  5. Suna

    Mahtavan näköistä! Meillä on pitkä elämänkaari ollut tuossa talossa silloin, kun siinä oli Kirsu. Nuoresta kissasta äkilliseen sairastumiseen 8vuotiaana ja eutanasiaan. Tärkeimmät huoneet olivat tuo vastaanottotila, pääovesta heti oikealla oleva huone oli röntgenhuone, siellä sylissäni oli kissamme viimeiseen hengenvetoon… Tuo talo on iso muisto elämässäni ja ihanaa nähdä sen huokuvan uutta elämää. Millaisen huoneen teitte tuosta entisestä röntgenistä? Olen yrittänyt hahmottaa kuvista mikä huone oli millaisessakin toiminnassa kirsun aikaan.

    • hennaasemalta

      Kiitos! 🙂 Mä olenkin monesti miettinyt että monenkohan pienen eläimen elämä on tässä talossa päättynyt.. Olen myös miettinyt että onkohan meidän eläimet haistanut täällä niiden hoidettujen eläinten hajuja. Ainakin paljon eläinten karvaa on löytynyt listojen välistä. 😀 Itseasiassa se Röntgenhuone on vielä kesken. Siihen tulee miehen työhuone. Se taempi pieni tila ollaan tehty, mutta siitä en ole näyttänyt vielä kuvia. On niiiin täynnä rojua vielä, että kuvia on mahdoton ottaa… Meidän keittiö on siinä röntgenhuoneesta seuraava ja olohuone niissä heti kun pääovista tulee sisään, niin aulan jälkeen se seuraava. Sen varmaan kuvistakin on nähnyt.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *