Taidetta Korson asemalla

 

 

 Meillä kävi taas eilen pari jätkää pihalla. Menin keittiöön ja kuulin kikatusta pihalta. Sami juoksi jätkien perään, jotka selitti etteivät tehneet mitään, kokeilivat vain keskimmäistä ovea, itse epäilimme heidän tagittaneen. Jätkät lähti, soitimme poliisit jotka jopa kävivät pihalla. Eivät kuitenkaan voi tehdä mitään koska mitään ei hajoitettu.

Sami otti samalla kuvat suunnilleen kaikista tageista joita täällä oli ettei tule enää epäselvyyksiä mitkä ovat vanhoja.

Äsken avasin nuo kuvat ja näky oli aika lohduton. Kymmeniä tällaisia kuvia. Niin tuttuja jo jokainen, mutta myös niin masentavia…

Jotain pitäisi nyt keksiä. Ei vaan voida tehdä mitään kun kukaan ei vieläkään kerro, että saadaanko nyt käyttää sitä keltaista vai ei. Asemarakennuksessa on kyllä valittu värit miten sattuu (sori vaan), mutta meillä kestää….Hiljaa hyvä tulee, joo joo, MUTTA KUN MÄ EN HALUA ENÄÄ YHTÄKÄÄN TAGIA TUOHON SEINÄÄN ENKÄ MUUTAKAAN PIHALLA HILLUJAA!…..

Operaatio “valkoisella maalilla kaikki piiloon” täytyy sitten varmaan aloittaa. Jos se edes auttaa mitään.

-Henna-

Ps. Tiedän, kuulostan masentuneelta taas saman aiheen takia, mutta kun masentaa. Eniten ajatus siitä, ettei täältä varmaan uskalla poistua ikinä. Meillä on ihana talo, mutta tällä hetkellä se on myös meidän vankila.