Blogit
Koti asemalla

Skeittipoika ja pojan tuleva huone

 Meidän 3-vuotiaalla oli tänään jännittävä päivä.
Miki on jostain syystä ollut ihan pienestä asti innostunut skeittailusta. Vaikka poika on niin pieni vieläkin, hän on ainakin vuoden jo katsonut innoissaan skeittivideoita, vähän kokeillut omaa pientä lautaansa ja aina ihaillut enoaan. Eno, minun parikymppinen pikkuveljeni on meinaan myös pikkupojasta asti skeittannut. Olen tästä aiheesta varmaan täällä ennekin jo kertonut, kun tuo on pojalle niin iso juttu.

Joka tapauksessa, Mikin pikkuinen skeitti alkoi olla jo liiankin pikkuinen, joten enopa vei Mikin ostamaan uuden skeitin. Lähtivät pojat kahdestaan aamulla lippikset vinossa, pöksyt roikkuen ostoksille ja hampurilaisille. En tiedä kumpi jännitti enemmän, Miki ainakin oli ihan levoton.:)

 Sieltä sitten saapui onnellinen pieni mies uusi skeitti ja uusi lippis mukanaan. Kävivät vielä tuossa tiellä vähän harjoittelemassa. Hyvä että poika päästi vierastaan edes lähtemään, oli niin kivaa!

Nyt sen viimeistään näki myös, että eiköhän tuossa ole harrastus pojalle, joka pojalle myös jää. Ihan mieletöntä nähdä kuinka voi pieni ihminen olla jostain niin innoissaan! Vielä enon lähdettyä kantoi skeitin mukanaan postiin ja kauppaan ja hyvä ettei nukkumaan mennyt lauta kainalossa.:D Eikä tämä tosiaan ole mikään hetken juttu, vaan on jostain syystä kiinnostanut poikaa melkein ennen kuin oppi edes kävellen pysymään jaloillaan. Poika on muutoin hyvin rauhallinen ja varovainen, joten siinäkin mielessä hassua. Hyvähän se on tietty ette ihan rämäpäänä tuolla heilu. (Tulee niin mieleen oma innostus käsitöihin joita olen harrastanut pienestä tytöstä asti, ja jotka on vieläkin todella lähellä sydäntä. )

Tuleva Mikin oma huone tulee varmasti siis olemaan hyvin skeittarihenkeen sopiva.

Aika sama tyyli kuin pojalla on nytkin huoneessaan. Paljon väriä, rentoa ja lapsellista, kuitenkin niin että tästä on helppo muokata isonpojan huone. Nykyiseen huoneeseen nähden tulisi pieniä muutoksia, kuten esimerkiksi iso työpöytä. Myös suuri osa leluista, sellaiset kaikkien yhteiset, keittiölelut sun muut, siirtyisi toiseen lastenhuoneeseen. Mikin huoneeseen jäisi pojan omat aarteet, kuten just skeitit jne. Niihin ei kukaan muu saisi koskea, ellei herra itse anna. (Tuntuu olevan vähän vaikea paikka tuo meinaan nykyään, ymmärrettävästi) Meillä on myös tuolla sellainen  ”työvaate”kaappi, jonka ajattelin kunnostaa pojalle huoneeseen. Tiedättekö sellainen ”pukuhuonekaappi” joka on jäänyt eläinklinikan jäljiltä tuonne.
Tapetitkin keksin kun tilasin Tapettitalolta eilen tapettimalleja.

 Joko sininen Lukko, tai jopa sininen Hyasintti. Molemmat Jugendin aikaista tyyliä. Tuo Hyasintti oli juuri Uuden kuun Emilian blogissa, ja on niin jotenkin magee! Luultavasti liian kirjava Mikille, eli olen tuon Lukon kannalla nyt, mutta johonkin tuota hyasinttiakin vielä haluan…

 
Voi että mä en kyllä ehkä kestä enää kauaa jos en pääse toteuttaa näitä juttuja! Kunpa olisi jotain tietoa edes että koska…tai yleensäkin että pääsisin moneksi tunniksi tuonne makkarin käsityönurkkaan puuhastelemaan, mulla olisi niiiin paljon ideoita taas! Aika helppojakin, mutta aikaa se nolla….
No, vappu on edessä, vähän hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa! Ehkä sen jälkeen.
-Henna-

Kommentit (8)

  1. Anonyymi

    Leikkaa mikin letti, näyttää liikaa tytöltä…

  2. Rouva Kukko

    Mä oon tykkään tuosta Hyasintista kovin, mietitään sitä kaltaista versioo meidän kodinhoitohuoneeseen, mitään ei ole päätetty. Pitäis ehkä tehdä sama ja tilat muutamat tapettipalat kokees, sillähän pääsee jo pitkälle.

  3. hennaasemalta

    Anonyymi: Arvaa mitä? No en taatusti leikkaa vaikka käskisit. ja arvaa mitä uudelleen? Sen enollakin on pitkä letti, ja isälläkin ollut pitkään joskus. Ou nou!!

    Rva Kukko: Niinpä. Mä en tiedä miten isot palat ne lähettää, mutta varmasti auttaa sekin hahmottamaan paremmin että miltä tuo näyttäisi seinällä. ja kun kerta ilmaiseksi saa…

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *