Blogit
Koti asemalla

Sekavat fiilikset

Yleensä tähän aikaan vuodesta mä odotan jo innolla syksyä, viilenevää ilmaa, pimeneviä iltoja kera kynttilöiden ja uusia sisustusinspiraatioita.
Nyt en suostu uskomaan että ulkona on noin kylmä, ja että kesä muka meni jo. En usko! Tuntuu että jotain jäi kesken kun ne kunnon helteet ei oikein ikinä alkanutkaan, eikä kesästä ole muutenkaan ehtinyt nauttia. Syksy myös pelottaa koska viime syksy oli niin pimeä ja masentava. Tänä kesänä ei ole saanut edes tarpeeksi ladattua aurinkoenergiaa jotta jaksaisi syksyn paremmin.

Ehkä mun mieli kuitenkin muuttuu parin viikon päästä. Meillä alkaa miehen kanssa viikon päästä loma. Josko sen jälkeen olisin valmis siirtymään syksyyn.

Nyt olen vain väsynyt. Kiirettä pukannut koko kesän, mökille ei olla päästy kertaakaan, eikä oikein viettämään kesää perheen kesken. Yritetään nyt niitä lomalla toteuttaa, sekä remppahommia, vaikka mun osalta loma saattaakin jäädä aika lyhyeksi. 

 Muuttokin olisi edessä, sekin  vie mun totuttua joka syksyistä sisustusintoilua. Täällä on kaaos, tavarakaaos, vaikka kuinka yritän siivota. Uudella puolella tuo kaaos jatkuu remontin ja liian vähäisten huoneiden keskellä.

Uskon silti että jaksan innostua vähän sisustamisestakin muuton jälkeen, koska vaikka olot ovatkin alkuun vähän hankalat, puitteet ovat niin kauniit että pakkohan sielä on sisustaa ja siivota urakalla!

 Mulla on todella sekava fiilis koska kaikki on niin outoa ja erilaista, elämä muuttuu eikä asiat mene nyt totuttuun tapaan. Kuitenkin samalla odotan innolla lomaa, pojan kerhoa, muuttoa ja kaikkea mitä syksy tuo tullessaan.
Rakastan tiettyjä rutiineja, mutta ehkä tekee ihan hyvää vähän ravistella niitä joskus. Ensi syksynä voikin sitten nauttia taas niistä rutiineista enemmän. Siksi tässä touhutaankin hullunlailla jotta voidaan jatkossa nauttia sujuvasta arjesta ihanassa kodissa.

-Henna-

Kommentit (5)

  1. Piia

    Ihan samanlainen tunne tuon syksyn suhteen mullakin. Menin ja ostin kirkasvalolampun. Tsemppiä sulle loppu kesään ja syksyyn!!!

  2. Anonyymi

    Oih, ymmärrän tunteesi. Nyt (mielestäni) sun pitäis saada sinne joku tosi hyvä kaveri, niin että yhdessä vähän höpöttelis ja laittais sun kanssa kotia kuntoon ja jois kaverina teetä jne. Sillä sais myös hyvin ladattua akkuja.
    Tsemppiä!

  3. Sari

    Täällä toinen rutiininrakastaja. Pidän niin kovasti siitä, että on tuttua ja turvallista, että kaikki uusi meinaa stressata. Ymmärrän siis hyvin nuo sun fiilikset. Mutta varmasti kun pääset sinne uuteen ja ihanaan niin saat siitä virtaa ja intoa pimeään syksyyn. 🙂

    Ps. Tarkoitin todellakin hyvässä mielessä aimman postauksen kommenttiani! 😀

  4. Sari

    Niin ja se vielä piti sanoa, että pidän kovasti siitä miten osaat purkaa tuntojasi ja muotoilla ne sanoiksi.. Senpä vuoksi tämä blogi onkin mielenkiintoinen ja aito -sen lisäksi että kuvat ja värimaailmat on ihanan inspiroivia! 🙂

  5. hennaasemalta

    Piia: Kiitos! Joo se munkin on pitäny jo pari vuotta ostaa, joskohan tänä syksynä saisin aikaiseksi viime syksyn masennuksesta oppineena…?

    Anonyymi: Voi kiitos ajatuksesta! Onneksi mulla onkin noita hyviä ystäviä jotka on käynyt täällä teekupin äärellä tukemassa. Ei tätä elämää jaksaisikaan ilman.:)

    Sari: Joo mä huomaan että mun kohdalla ikä ainakin tuo sitä rutiinien kaipuuta enempi ja enempi. 😀
    ja ymmärsin kyllä että se oli positiivinen kommentti.:D
    Ja kiitos paljon, todella kivasti sanottu! Sitä kun aina niin pohtii että voinko mä tällaista kirjoittaa. Mut mä kirjoitan vaan mitä mieleen tulee, luen läpi kirjoitusvirheet, lyhennän, postaan enkä lue enää toiste ettei kaduta.:D

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *