Blogit
Koti asemalla

Sata asiaa

On taas niin monta asiaa että ne pitäisi pilkkoa moneen eri postaukseen. Tässä nyt kuitenkin osa sekalaisessa järjestyksessä.
Meillä oli eilen juhlat. Arvaako ylläolevasta kuvasta mitkä juhlat? No vauvakutsuthan ne! Mä pääsin järjestämään tämän kesän toiset yllätysjuhlat, hyvä ystäväni saa vauvan ensi kuussa ja tietysti esikoistaan odottavalle rakkaalle ihmiselle täytyy juhlat järjestää!
Vielä alkuviikosta tuskan hikeä pukkasi, pitäisi maalata ja järjestää juhlat samaan aikaan. Turhaan taas stressasin koska kaikki meni jälleen hyvin. Lopulta oli ihanaa perjantai-ilta askarrella koristeita ja kutoa lahjaa ja laittaa kotia nätiksi. Kuvitella miten ystävä mahtaakaan ilahtua! Ruoasta ei tarvinnut stressata koska naiset toi tarjottavat tullessaan ja täällä olikin aikamoinen hääräys juuri ennen h-hetkeä. Päätähti todellakin yllättyi, hän luuli tulevansa vain ihan ohimennen kahville, vielä itse soitti että ”oltais täällä Korsossa päin, saadaanko tulla kahville kohta”. Pokka piti, tulevat vanhemmat saapuivat ja yhtäkkiä nurkan takaa kuului vieraiden laulua. Yllätys!!
Oli kyllä ihanaa!

 Kotikin on taas 5 minuuttia siisti joten piti äkkiä räpsiä kuvia!
Tänäänhän on nosturi pihassa viimeistä päivää, luojan kiitos… Ensi viikko vielä miehen lomaa mutta voimme keskittyä aivan muihin juttuihin, tehdä mitä halutaan eikä sitä mitä pakko. Oli kyllä rankka rupeama tämä kahden viikon kiireinen maalaus. Eka viikko meni tosi hyvin, tämä toinen viikko säiden, väsymyksen, kyllästymisen ja muiden juttujen takia ei niin tehokkaasti mutta ainakin teimme sen mitä piti ja paljon päälle! Ensi kesänä voimme maalata loput telineillä.

 Tein juhliin keittiöön myös vaaleansinisen viirinauhan, jonka siirrän ehkä siniseen eteiseen. Lisäksi kolme pompomia. Sain taas vähän väriä ankeaan aulaan. Kun tuo koira lopettaisi tuon eroahdistus riehumisensa aulassa, voisimme aloittaa joskus aulan remontinkin…

Musta tuli tällä viikolla punatukkainen. Ystäväni ja luottokampaajani onnistui toteuttamaan mun haaveen. Mun äidillä ja mummilla on luonnostaan punainen tukka ja mä itse tykkään kovin punaisesta mutta aina sen laitto on jäänyt. Kampaaja sanoo aina ettei se tartu tai sitten väri ei pysy kauaa. No tämä tarttui kun oli paras laittaja! Se ei ehkä pysy mutta nykyään on niin hienoja värin kirkastavia shampoita, naamioita tms joilla uskon saavani avun tähän. Viihdyn varmasti pitkään punapäänä, ellen tuskastu jatkuvaan värjäilyyn… (Onko täällä muita punahiuksisia? Onko antaa vinkkejä hyvistä tuotteista jolla väri pysyy punaisena?)

Pihakin on nyt astetta siistimpi kun taloa on maalattu ja pihaa siivottu ja syyskukkia tuotu pihalle. Näistä kuvista sen tajusin, on todellakin syksyisen näköistä… Syksy suorastaan hiipi tänne sillä aikaa kun me olemme tehneet tuota maalausurakkaa. Aloitimme helteessä ja lopetimme syyssateissa.

 Teen maalausurakasta ihan oman postauksensa jossain vaiheessa.
Nyt pihalle!

-Henna-

Kommentit (19)

  1. Anonyymi

    Olen jo jonkin aikaa seurannut mielenkiintoista blogiasi:) Oletko mistä ostanut pöydän päällä olevat valaisimet (turkoosi ja vaaleanpunainen)? -Ulla-

  2. miia miija

    Ei voi olla totta mitkä pienet melonivaunut :')

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *