Rottinkituoli
Meillä on auto rikki, ja muutenkin mun menoa hidastaa suuresti kolme lasta. Täytyy sanoa että ei ole kovin herkkua lähteä heidän kanssa kaupoille, kun se on yhtä kinastelua ja kiukuttelua ja kaikki sujuu miljoona kertaa hitaammin kuin yksin lähtiessä. Tapellaan isojen markettien “autokärryistä”, kuka saa istua niissä, ja se joka joutuu kävelee, natisee koko ajan, että haluaa jo kyytiin! Ja niitä kärryjä on ihan kamalaa työntää, ne ei ikinä mene minne pitäisi.
No, minä tässä olen siis jo jonkin aikaa tuskaillut kun en pääse asioille. Kesäkukat kuollut ja uusia pitäisi ostaa, maalia ostaa jne.
Eilenpä tapahtui jotain todella kivaa ja ystäväni lähti illalla mukaan ostoksille. Muksut jäi miehelle, me otettiin meidän pakettiauto (kun se toinen auto on rikki) ja lähdettiin. Ystävä ajoi kun minä en osaa ajaa kuin automaattivaihteisella ja paku ei sellainen ole.
Vähän hirvitti matkat, kun meidän halpa paku kitisee ja natisee, mutta monta kauppaa saatiin kiertää ilman ongelmia. Ja todellakin monessa paikkaa ehdittiin käydä, kun ei ollut niitä lapsia mukana! Kahvillakin käytiin, ja oikein herkkukakkua tilattiin. Se oli oikein hauska kahden naisen reissu. Koskahan viimeksi olen tuollalailla missään ollut illemmalla ilman lapsia? (Siis arki-iltana, vuosipäivän reissua ei lasketa)
Sain kukkia, kuorikatetta, maalia, pensselin, ym tarpeellista. Lisäksi käytiin pitkästä aikaa Ikeassa. Oli muuten puoti muuttunut ihan täysin! Järjestys ja kaikki oli muuttunut ihan kokonaan. Kierros oli aika nopea, koska lähinnä hain vaan halpoja ruokalappuja ym. Suurin juttu jota hain, oli kuitenkin tuo rottinkituoli.
Oi että mä tykkään siitä!
Olen pitkään miettinyt että sellainen tulee meidän tulevaan keittiöön, mutta nyt se tuli uudistetulle kuistille ensin.
Tämähän ei todellakaan ole mitään polyrottinkia, ja kastuu tuossa vähän. En sitten tiedä miten se sadetta kestää…Hinta vain ratkaisi tässäkin, ne polyrottinkiset (kirjoitetaanko se noin?) on niin kalliita…Tuo saa nyt kelvata alkuun, ehkä joskus myöhemmin raaskin sellaisen säänkestävän ostaa.
Minähän nappasin mukavan illan päätteeksi tilkan viiniä, kirjan ja viltin ja painuin illalla lasten nukahdettua kuistille.
Oih, lämpimät kesäillat omalla pihalla, kun lapset nukkuu, ihan parasta! Shoppailun jälkeen.:)
-Henna-
*tykkää*
Anu
Meillä on toistaiseksi vasta yksi lapsi, ja kaupassa käynti tuntuu toisinaan melko vastenmieliseltä! Uhmaikä on tehnyt ennen niin hyvin käyttäytyvästä mahdottoman julkisten paikkojen terroristin, etenkin vähääkään väsyneenä tai nälkäisenä.
Ja ne autokärryt! AARGH. Työntäminen on tuskaa, ja 3- vuotias pieni apina tykkää enemmän kiipeillä niissä kuin istua 😀