Piha- ja sisäkalusteita

 Meillä on nyt ulkoiltu koko talven edestä. Kaikki nämä päivät kun sää tässä on nyt sallinut, ollaan oltu pihalla aamusta iltaan. Niin ihanaa, ja niin paljon helpompaa olla lasten kanssa kun ne saa sielä temmeltää eikä tarvitse pahemmin ulos pukea.
Kyllä ne lapset onkin sitten mustia ja likaisia illalla.:D

Meidän piha on vielä aika ankea, mutta kyllä se alkaa jo aika hyvin vihertämään. Pihalla on myös valkovuokkoja, muutama sinivuokkokin, ja kaikenmaailman kukan alkua puskee maasta. Tulppaani oli ainut jonka tunnistin. (Multa sekin oli tosi hyvin multa!) Mä en ikinä ole ollut mikään viherpeukalo, mutta kyllä on kuulkaa jännää seurata että mitä kaikkea tänne pihalle oikein kasvaakaan! Alan siis ymmärtämään muita puutarhaintoilijoita.:)

 Sain myös mummilta tosi kivat pihakalusteet. Laittoivat omansa vaihtoon. Nämä on tosi nätit ja sopii mun mielestä tosi hyvin tähän pihaan. Pöytä on vähän pieni, mutta menee alkuun oikein hyvin. Näihin kun saa ostettua jotkut kivat ja yksinkertaiset istuintyynyt myös. Vaikka talo onkin niin naurettavan suttuinen, niin kyllä tämä pihakalustesettikin piristää pihaa jo kummasti!

Museoviraston toivehan on, että täällä pitäisi säilyttää puistomaisuus. Jos joku puu tms kuolee, pitää kasvattaa uusi vastaava tilalle. Mä en ihan tarkkaan tiedä että mitä se puistomaisuus tarkoittaa. Sitä että kaikki pitää olla vimpan päälle ja tyylikästä niin kuin joissain puistoissa, vai saisiko kaikki olla sellaista runsasta ja ei niin justiinsa, mummolatyyliin. se toinen vaihtoehto on kyllä enempi mun juttu.:D

Vanhoissa kuvissa tuossa radan puolella oli kyllä ensimmäisen tyylin mukaisesti kauniisti leikatut pyöreät puut, terijoensalavat tms. (Tiedän nimen, äidillä on niitä, ja lunttasin Plantagenin kuvastosta.:D ) Ehkä menen kultaista keskitietä, ja vähän molempia. Tosin en ehkä ihan tänä kesänä, enkä ensi kesänäkään…

Lapsilla on myös tuossa pihalla jo hiekkalaatikko (hiekka vasta tulossa) ja tarkoitus hankkia mielellään puinen keinu puun oksaan. Poika haluaisi myös trampoliinin, mutta kun se on niin ruma ja meidän maasto ei kyllä ole tarpeeksi tasainen sille. Mummin luona on iso trampoliini, se saa riittää pojalle.:)
Kasveista mun suosikit on syreeni, laventeli, pelargoni…Syreeniä jo näyttää olevan ja kahta viimeistä laitan ehdottomasti ruukkuihin.

Sitä aitaa ollaan myös mietitty. Se kun olisi hyvä saada pian, mutta kun tässä tontilla on lohkomiset kesken, ja huonolla tuurilla saatettaisiin joutua siirtämään aitaa myöhemmin montakin metriä… Lisäksi millainen aita? Ensin todettiin että vaan jotain kanaverkkosysteemiä, sitä on jo tuossa takana ja on halvinta. Nyt aloimme miettimään, että havuaita olisi upea ainakin osittain, lisäisi puistomaisuutta, tai joku hieno rautainen. Ne toisi myös enempi sitä kotoisaa tunnetta tänne, että täällä asutaan. Nämä on kuitenkin kalliita vaihtoehtoja ja puskat eivät kasva hetkessä….Myös haluaisin pikkuisen portin tuohon tontin  pohjoispäätyyn. Sekä tietty sisäänkäynnille. Eli vaikka havuaitaa ja puiset portit. Miten söpöä!:) Mutta sopiiko ne tämän talon tyyliin…? Vaikeaa päättää…

Tällaisia olen siis haaveillut kun olen lapsia pihalla paimentanut. Katsotaan nyt miten käy.

Sisälläkin olen iltaisin maalaillut lasten mentyä nukkumaan. Jouduimme palauttamaan lainassa olleen lasten sängyn. Sänky josta en aluksi kauheasti pitänyt, kunnes näin sen käytössä meillä ja tykästyin kovin. Oli vähän miettimistä että mitä sen tilalle. Sami sai työkaveriltaan (kiitos sinne!) puisen melko perus lastensängyn, jonka maalasin.

 Ensin ajattelin että joku upea tummansininen, mutta sitten näin maalikaupassa tämän värin niin meni pari päivää kun arvoin niiden välillä. Tämä oli nappivalinta tähän huoneeseen. Mukava myös siksi koska edellinen oli todella kapea, tässä ei lasten päät kolise sängyn laitaan.

Tulipa epätarkat kuvat…No, mutta ihan söpö tuo on, vaikka sängyn tämänhetkinen käyttäjä olisikin varmaan halunnut pinkin sängyn.;)

-Henna-