Pari kirppislöytöä
Tää on niin tätä. Vein tänään vihdoin Korson itsepalvelukirppikselle tavaroita myyntiin, mutta kotiin lähtiessä mukaan tarttui melkein enempi tavaraa kuin mennessä. Tulee kalliiksi tuo kirppiksellä myyminen aina!:D
Lapsille tarttui Miina ja Manu-kirjat. Ne on nyt suosittuja meidän muksuilla, sekä Mauri Kunnaksen yökirja, joka kanssa kuuluu siihen suosittuun ryhmään. Lisäksi ostin muksuille lapasia. Siis kuka raaskii myydä itsetehtyjä, käytettyjä mutta erittäin siistejä villatumppuja 20 sentillä?:O Hirveä työ ja sitten noin halvalla lähtee.. Vaikka minä itse hoidan tässä talossa kaikkien villasukkien ym teon, niin eihän nyt noitakaan voinut hyllyyn jättää.
Parhaat löydöt olivat Aarikan peltipurkki sekä emaliastia. Molempia olen metsästänyt ja nyt niitä löytyi montakin kappaletta. (Tiedoksi vaan Korsolaisille, sielä on näitä vielä.)
Tuollaisia emaliastioita metsästin aiemmin kissojen kupeiksi, mutta ovat olleet liian isoja. Nyt tämä pääseekin luultavasti meidän tulevan haukun ruoka/vesikipoksi. Purkkiin taas piilotetaan pennun namit.
Taidankin huomenna taas kirppisvientireissulla hakea yhden pienemmän purkin lisää erilaisille nameille. Niitä palkkionameja kun saa alkuun olla paljon!
-Henna-
Tuli ihania muistoja mieleen tosta aarikan purkista. Meillä kotona säilytettiin juuri samanlaisessa purkissa hienoa sokeria, kun olin pieni. Löytyy valokuvakansiosta myös kuva, jossa minä kolme vee istun keittiön pöydällä sukkahoususillani käsi purkissa ja sokeria naamassa:)
Heh! Joo mun mielestä mun mummilla oli tollaisissa vihreä-valkoisissa sokeria tms. Just aattelin soittaa hänelle ja kysyä oliko näin.:) Oon huomannu viime aikoina ostavani paljon samaa kuin hällä ollut, kuten niitä iittalan kastehelmi-astioita.
Minun heikkouteni ovat juuri emaliastiat. Liekö peruja lapsuudesta, jossa ne kuuluivat mummuloissa käyttöön jatkuvasti. Kotonakin oli emalikattiloita silloin. Samoin kahvipannu. Samoja noita kukkakuvioisia astioita olivat heittämässä kierrätysroskikseen anopin jäämistöstä muutama vuosi sitten. Nappasin ne talteen ja olen käyttänyt terassikukkien ruukunsuojina. Nättejä! Minulla emali-innostus iski sen jälkeen ja nyt mieskin osaa jo kirppareilla katsoa niitä, kun tietää minun heikkouteni niihin. On maitokannusta ja mukeistä lähtien ilmestynyt kaikenlaisia kivoja juttuja meillekin. Emalikattiloita ei vielä ole, mutta ostan kohta puoliin ensimmäiset…
Joo mä kans rakastan niitä! Siksi oonkin metsästänyt noita astioita, ja emalimukeja haluaisin löytää lisää. Mulla on yksi emalikattila.