Miniloma mökillä
Nämä kuvat ovat meidän mökiltä josta juuri kotiuduimme. Olimme pari yötä sielä luonnon helmassa, nautimme hiljaisuudesta ja siitä ettei ole kiire mihinkään. Jo oli aikakin, olimme sielä viimeksi pari vuotta sitten koska viime kesänä emme ehtineet.
Nyt aiomme kuitenkin olla sielä useammin, koska se on ihana paikka mihin karata kun kiire ja stressi puskee päälle. Kotona ei ikinä osata rentoutua yhtä täysillä, täällä kun on aina hommaa.
Tosin niin on mökilläkin. Se on kuitenkin erilaista puuhastelua, sellaista “teen jos jaksan ja sitten kun huvittaa”.
Mökki on järven rannalla. Tai oikeastaa kolme mökkiä. Pihassa on Samin vaarin mökki, aitta joka on pääosin Samin veljeen perheen käytössä sekä uusin tulokas eli pikkuinen mökki joka on meidän käytössä ja jonka rakentamisessa ja sisustamisessa sain olla mukana muutama vuosi sitten kun se meille rakennettiin.
Mökissä on valkokuultavat seinät ja sininen lattia ja sielä saan toteuttaa meriteemaa. Tällä kertaa vein sinne lisää koristetyynyjä, sun muuta esinettä.
Pikkuinen keittiö on melko vähäisellä käytöllä koska käytämme enempi aitan tilavampaa keittiötä. Pikkumökissä lähinnä syömme iltaherkkuja tai aamupalaa. Tarkoitus olisi vähän siistiä keittiötä, ainakin alahyllyjen eteen tulisi joku verho eteen.
Vähän harmittaa etten ylös laittanut avohyllyä laidasta laitaan, mutta toimii se noinkin.
Tykkäämme pienestä mökistä eikä ahtaus ahdista, päinvastoin, kivaa vastapainoa kotimme kokoon ja mahdumme sinne ihan hyvin.
Parasta mökillä oli kuitenkin seurata Mikin ja Unton touhuja. Olimme ihan oman perheen kesken tällä kertaa ja sääkin suosi eilen.
Erityisesti Unto oli mun suurin ilo tällä reissulla. Oli ihanaa nähdä miten koira nautti täysillä. Sai juosta vapaana aamusta iltaan, näki ekan kerran järven ja painuikin heti veteen eikä meinannut sieltä enää pois tullakaan. Metsälenkit vapaana olivat myös ihan parasta, hanhien ja joutsenien ihmettely, perhosten perässä hyppiminen. Illalla koira ja poika sammuivatkin sänkyyn heti kun pää painui alas. Niin kyllä me aikuisetkin.
Nyt ollaan taas kotona, miehellä pari lomapäivää jäljellä ja nyt vesisateen vuoksi jatkamme remppahommia sisällä.
-Henna-
Ihana tuo Mikin ja Unton kuva, näkee oikein miten hyviä kavereita ovat. Ihanaa kun pojalla on "oma" koira, vaikka hoitolapset olis välillä mahdottomia tai äidille kiire ja iskä töissä niin onnea on oma rakas koira…=)
Ja hienolta näytti mökillä!!
No niinpä! Mikin ja Unton alku oli vähän vaikea kun koira puri jatkuvasti ja kasvoi silmissä isoksi mutta pikkuhiljaa on tullut niitä hetkiä kun on ihana seurata pojan ja koiran touhuja. Mökillä niitä oli paljon ja Miki on oppinut hienosti käsittelemään Untoa.:) Lisäksi Miki kun pelkää nukkua yksin niin Unto on välillä pojan seurana nukkumassa.:) Jännää nähdä kun pojat kasvavat yhdessä…
Aivan ihania kuvia 🙂 Varsinkin Unton ja Mikin yhteiskuva, siinä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa 🙂 Sanatonta ystävyyttä 🙂 Mökki on paras paikka rentoutua,ja mikäs sen mukavampaa jos sääkin suosii :)T:Niina ja 4kisua
Kiitos.:) Joo se on ihana, täytyy varmaan tulostaa ja laittaa johonkin esille, vaikka Mikin tulevaan huoneeseen! Niin on, pelkkä se ihana luonto toimii parhaana terapiana!