Blogit
Koti asemalla

Lasten keittiö

Mä näköjään tykkään mun keittiöstä niin paljon etten osaa enää muusta postaakaan… No, tämä vielä ja sitten ehkä muuta asiaa.
Mun työn takia meillä on melkein aina pieniä lapsia. Toki meidän omakin poika on vielä pieni, mutta myös työ lisää sitä, että yritämme uudessa kodissa panostaa paljon lapsiin. Ulkovaatteet saa matalalle naulakkoon, lapsilla on oma hampaidenpesu-piste lastenhuoneessa jne.

Mulle on lasten yleisen turvallisuuden lisäksi myös erittäin tärkeää opettaa heille oma-aloitteisuutta. Okei, on se myös laiskuutta, en jaksa jatkuvasti passata muita, heh! Voin sanoa että tässä työssä sitä passaamista meinaan tulee väkisinkin aika paljon… Koen silti että se oma-aloitteisuus on tärkeää. Mun ei olisi lapsena tarvinnut tehdä paljoakaan itse, äiti siivosi huoneen jne. Halusin kuitenkin itse oppia. Parasta oli just pikkusisarusten hoito, apulaisena olo keittiössä jne. Sielä olenkin myös oppinut paljon enemmän kodin- ja lastenhoidosta kuin yhdessäkään koulussa.

Meillä onkin nyt uudessa keittiössä laitettu lasten omat astiat heille omaan kaappiin josta ylettyvät itse ne ottamaan. Jääkaappiin ylettävät itse, ja sinne minne ei, on käytössä jakkara jotta ainakin ylettää. He saavat opetella itse laittamaan voileivän, ottamaan maitoa kaapista, kattamaan pöydän. Myös käytöstavat ovat tärkeitä, ja monesti ruokapöytäkeskusteluna onkin ”mitenkäs pyydettiin lisää? Mitä sanotaan kun on syöty jne.”
Lapsilla on myös keittiössä oma hella, pikkupöytä jne jossa voivat touhuta kun minä laitan ruokaa. 

Itse olen huomannut että nykyään ihmiset voivat olla todella röyhkeitä tuolla liikenteessä, käytöstapoja ei ole, asiakaspalvelu on surkeaa. Joten koen että niiden opettaminen on todella tärkeää. Sitäpaitsi jos joku tapaa vaikka ensimmäisen kerran vieraan lapsen, niin eikö se lapsi jää heti mieleen jos osaa olla hyvätapainen vaikka ruokapöydässä?
Liian jäykkää meillä ei silti todellakaan ole, tämä ei ole mikään armeija, paremminkin päinvastoin. Lapset saa juosta ja huutaa vaikka kaksi tuntia ympäri olohuone-keittö-aulaympyrää, mutta jos lapsi on kohtelias, siitä tulee itsellekin hyvä mieli. Oma-aloitteisuus taas, onko mitään suloisempaa kuin lapsen tyytyväisyys itseensä kun on osannut itse kaataa maitoa lasiin?:) Siten ei myöskään kasva nykyajan uusavuttomia lapsia. Pienikin oppi on hyvä asia, varsinkin kun niitä opetellaan lasten ehdoilla eikä väkisin.

 Loppuun vielä palanen mun seuravaa projektia. Arvaattekos mihin nämä ihanuudet tulee?:)

-Henna-

Ps. Ruokapöydällä Susannan tiskirättejä, jotka toimivat meillä lasten nassu ja käsipyyhkeinä. Talouspaperia menisi muutoin 10 rullaa päivässä tässä talossa, mutta ekologisempaa on nuo rätit, ja nätimpää.:) Susannaa olen mainostanut monesti ennenkin, mutta kun tykkään niin paljon!:)

Kommentit (13)

  1. Marja

    Juu, minulla on se jäänyt lukematta, pahoittelen 🙂 Itse tosiaan olin ollut siinä uskossa, että talonne on oikeasti ollut se vanha asema, mutta nyt olen viisaampi 🙂

  2. Jennijee

    Löysin vasta blogisi. Ainakin ihana keittiö, muuhun en ole vielä ehtinyt tutustua! Ja kiitos Susannan rättivinkistä. Talouspaperia menee ihan älyttömästi, laitoin heti tilauksen vetämään, että saadaan tahmatassut ja -nassut pyyhittyä niihin. 🙂

  3. hennaasemalta

    Marja: Joo en mä tarkoittanutkaan että kaikkien pitää lukea kaikki mun jutut.:D mutta joo, ymmärrän jos se asema-asia menee jollakin sekaisin.:)

    Jennijee: Kiitos.:) joo meillä on keittiöpyyhkeet ja nuo rätit ahkerassa käytössä, talouspaperia käyttää oikeastaan vaan vieraat jotka ei oo tottunut meidän rättisysteemiin.:D

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *