Blogit
Koti asemalla

Koiralle peti

Vihdoin mä sain tehtyä yhden ompeluhomman, joka on tuossa jo aika pitkään odotellut. Nimittäin koiralle oman pedin.
Untolla on kyllä aulassa peti, vähän ruma patja jossa pyyhe päällä, se on se paikka johon Unto käsketään kuivattelemaan kun tullaan sisään, tai jossa se viettää aikaansa ollessaan yksin. makuuhuoneessa se nukkuu yöt lattialla lampaantaljalla, johon just ja just mahtuu.

Halusin sille kuitenkin jonkun kivan paikan, joka on myös kivan näköinen. Tuollainen pitkäkarvainen koira kun ei viihdy pitkään missään liian lämpimässä paikassa, niin kaikki laidalliset, paksut ja karvaiset sängyt ei tullut nyt kysymykseen. Unto kuitenkin tykkää esimerkiksi Mikin leikkipatjoista, ja rojahtaakin niiden päälle aina kun ne otetaan esiin. Päätin siis tehdä ohuen patjan.
Koska mulla myös palaa päivittäin hermo joka paikassa pyöriviin mustiin karvapalloihin, oli musta ainoa järkevä väri tähän, kaikessa muussa näkyy karvat heti. Se myös sopii ulkonäöltään Mikin huoneeseen.

Patjan sisällä on tuplakerros paksua levyvanua, ompelin vain reunat ja tikkasin parista kohtaa vanun sisään kiinni, ja se oli siinä. Tuo kangas on suht ohutta, että saa nähdä kauanko kestää, mutta onpahan nyt Untsilla jonkinaikaa tällainen.

Tosin Osku-kissa luultavasti varastaa pedin heti, koska peti on musta ja osku rakastaa mustaa. Jospa kaverukset mahtuisi tähän molemmat…? Unto tosin ei uskalla mennä siihen jos Osku on siinä… Liian kiltti tämä meidän koiramme.
Tekisin kissoille omat pedit, mutta kun sen tietää ettei niille nirsoille kissoille kelpaa se minkä niille erityisesti tekee, vaan ne haluaa maata just sielä missä mä en haluaisi niiden makaavan. Kuten Unton sängyt, vauvan sänky ja mun itsetekemä tilkkupeitto joka on mustanaan karvoista… Kissat kun ei tottele kun niille osoittaa omat paikat. Onneksi edes koirat on sen suhteen vähän fiksumpia, ainakin Unto.

Onneksi ollaan menossa kohti viikonloppua taas. Jotenkin hirveän pitkältä tuntunut tämä viikko, kestää aikansa ennen kuin sitä tottuu tähän eskarirytmiin, että joka päivä pitää viedä. Mä oon kyllä nauttinut kun päivään on tullut vähän rytmiä ja aikataulua. Aamupäivän yksinolostakin osaan jo nauttia. Teen kotitöitä, lenkitän Unton rauhassa, syön aamupalaa rauhassa, käyn asioilla ja katselen aamupäivän hömppäsarjat Mikin huoneen telkkarista. Vaikka tämä raskausmaha alkaakin jo ottamaan päähän, niin koitan nauttia näistä viimeisistä rauhallisista viikoista omassa seurassani. Sen hetken kun tätä kestää.

-Henna-

Kommentit (2)

  1. Marika

    Kivan näköinen! 🙂 Mä olen tehnyt koiralle pedin pinniksen patjasta ja räsymatosta. Patjan koko on isolle koiralle juuri hyvä ja räsymattohan ei ole miksikään mennyt reilun vuoden käytössä. On ainakin kestävä vaihtoehto, jos kangas osoittautuu liian ohueksi.
    Jos haluat vilkaista meidän piskin versiota, niin se löytyy vanhan blogini puolelta. 🙂 http://lakeus.blogspot.fi/2013/06/diy-koiralle-peti-rasymatosta.html

    Mukavaa loppuviikkoa!

  2. Susanna Uusitalo

    Voi miten hieno peti Untolle tulikin ja se selvästikin tykkää siitä. Meidän neljän rodun coctailkoira Hupi (karhunpennun näköinen ja kokoinenkin) on niin kuumissaan, että se tykkää nukkua seinän vierellä ja ikkunan alla lattialla (vanhassa talossa vetää sen verran noissa kohdin) ellei ole vallannut sohvaa.Terkuin Suska koivuladesignesta.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *