Keinutuoli ja vesiväritöitä
Meillä kävi tänään vieraita. Samin veli perheineen oli kylässä. Miki sai kaverin päiväksi, äiti juoruseuraa ja iskä remppaseuraa.:) Hauskinta oli se, että kun olimme Mikin kanssa menossa ulos heitä vastaan, ulkona odotti yllätys. Katu meidän talon edessä oli täynnä ihmisiä ja kojuja! Korson maalaismarkkinat oli käynnissä! Ihan hauska sinänsä, käytiin Mikin kanssa siitä hakemassa päiväkahvipullat. Vähän tuli ongelmia että mites vieraat pääsee meille. Jättivät sitten auton viereiseen parkkihalliin.
Olen taas huutonetissä pyörinyt. Aiemmin huusin tuon keilutuolin Mikille. Olen niitä jo pitkään katsellut kirpputoreilla ym, juuri tuota mallia siis. Ovat vaan olleet turhan kalliita tai turhan kaukana. Tämä lopulta löytyi, ja värikin on ihan hyvä. Poika tykkää siitä, ja pitää sitä televisionkatselu-tuolina.
Selasin tuossa myös jenkkiläistä Country Homes and interiors-lehteä.
Mummini on jo vuosia lukenut jenkkiläisiä sisustuslehtiä. Minä ja äitini ei olla kuitenkaan koskaan niistä kiinnostuttu mummilla ollessa “koska ei niitä kivoja tavaroita sitten Suomesta saa”. Eikä se niiden tyylikään ole ehkä houkutellut. Nyt äiti osti tämän, ja kyllä tykkäsin. Niin ihanaa maalaismaisemaa ym!
Myös se, ettei näitä juttuja Suomesta saa, pidä paikkaansa. Tai ei ehkä Suomesta, mutta nykyään kaikkea on mahdollista tilata.
Huomasin lehdessä jutun Janine Draysonista, jolla oli aivan ihania kesäisiä vesiväritöitä ja tekstiilejä. Hänellä on suloinen nettisivukin.
Varsinkin lehdessä, jossa oli kuvaa myös hänen puodistaan, nämä kuvat olivat kauniisti esillä. Puodissa oli myös ihanaa kukkatapettia, vaaleansinisiä kalusteita ym jotka inspiroivat minua kovasti. Minusta on myös ihanan näköistä kun sisustuslehdissä on lankakerärullat kauniisti korissa, tai tässä naisen vesivärit ja pensselit esillä. Hänellä on puodissaan myös oma maalaustila jossa voi samalla työskennellä, jutella asiakkaiden kanssa ja näyttää heille kuinka työ etenee. Oi että, juuri sitä mitä minä olen pikkutytöstä asti haaveillut! Oma puoti ja työpaja!
Juttelimme myös Samin veljen vaimokkeen kanssa siitä, että miten ihana olisi itsekin osata tällaisia tehdä. Totesimme moneen juttuun, että kaikkea ei voi osata. Minä tosin olin nuorena ihan hyvä piirtämään, mutta piirtäminen on vuosiksi jäänyt. Nykyään käsi ei tottele yhtään jos yritän jotain taiteilla.
Nyt aloin kuitenkin miettimään, osaisinko sittenkin? Lapsena pidin vesiväreistä, joten miksi ei vieläkin?
Minua monesti uudestaan maalaamaan kannustava mummini varmaan miettii kun tätä lukee, että no kyllä osaat ja kokeilet!
Ehkä teenkin niin. Täytyy varmaan lainata alkuun Mikin värejä…ja ottaa se kynä käteen ja alkaa luonnostelemaan. Mitään ei osaa jos ei kokeile ja opettele.
-Henna-
Kommentit (10)
Mä olen ainakin huomannut, että pitkän tauon jälkeen maalaaminen ja piirtäminen ei alkuun suju oikein ollenkaan, mutta kun vain sinnikkäästi tekee, niin kyllä se alkaa onnistua ja paranee mitä enemmän tekee, että nyt kynät ja paperit vain esille:).
Meillä on tuo samainen keinutuoli neideillä. Kävi tuuri ja löysin joskus kirpparilta muistaakseni 8e:lla. Ihana tuo punainen väri. 🙂
Niin ja löysin blogisi vasta hetki sitten eli uusi lukija ilmoittautuu. 🙂 Sun blogin myötä olen ruvennut "kyttäilemään" vanhoja asemia. Työmatkallekin yksi sattuu. 🙂