Kanarialinnut

Meidän eläintarha kasvoi eilen taas kahdella kaverilla. Kanarialinnut Coco ja Lemon muuttivat meille. Kirjoittelinkin jo aiemmin että olen linnuista haaveillut jo pitkään. Sain jo toissakesänä lintuhäkin paikallisen kirppisryhmän kautta. Olin häkkejä ohimennen katsellut, ja kun löytyi vielä niin hieno ja iso häkki, tartuin ajoissa tarjoukseen. Joten voi sanoa että olen pitkään tätä jo suunnittelut, ja nyt se vihdoin toteutui.

Linnuissa oli pari asiaa jotka arvelutti, joten en ollut hoppuillut asian kanssa. Ensinnäkin meidän kissat. Lintujen hankkiminen kissatalouteen olisi hulluutta! Päätin kuitenkin että kyllä me selvitään, laitetaan linnut makuuhuoneeseen ja ovi kiinni kun ollaan poissa. Sitten luin että linnut pitäisi olla sielä missä muukin perhe, joten häkki tuli olohuoneeseen. Olohuone onkin vain hankalampi sulkea kuin makuuhuone. Kissat ovatkin olleet tässä aivan sekaisin linnuista, varsinkin meidän sisäkissa nuori Minni. Ekan illan kissa tuijotti hievahtamatta lintuja, välillä se piti siirtää muualle jotta linnut sai rauhan. Yön kissat olivat makkarissa, ja nyt pikkuhiljaa tuijotus hiukan vähenee. Saan silti vesipullon kanssa tuijottaa vieressä ettei Minni kiipeä häkin päälle. Aion kuitenkin uskoa että asiat järjestyy kunhan totutaan tähän lintu-arkeen.

Lisäksi linnuissa mua arvelutti se että niitä pitäisi lennättää joka päivä vapaana kotona. Tässä olisi edelleen se kissaongelma, ja mietin että sotkeeko ja hajottaako linnut paikkoja. Aion rakentaa linnuille olohuoneen kattoon luonnonoksista jonkin kauniin silmiä kestävän mobilen. Tavoite on että linnut hengailee lähinnä tietyissä paikoissa, esim siinä mobilessa, jolloin kakka ym kertyy lähinnä niihin kohtiin. Nyt kun linnut ovat tuolla häkissä, ymmärrän todellakin miksi niitä pitää lennättää. Ne nimittäin on ihan jatkuvasti liikkeessä. Lentelee orrelta toiselle kokoajan. Meillä on vielä oikeasti suht iso häkki, ja silti tuntuu että ne käy sääliksi. Joten kunhan viikko tai pari ne on kotiutunut, aion todellakin lennättää niitä olohuoneessa päivittäin.

Lintujen kohdalla oli myös haastavaa se, että ne ei ole kovin yleisiä lemmikkejä, ja siten niistä on vaikeaa saada tietoa. Itse olen sellainen että kun jostain innostun, luen kaiken mahdollisen aiheesta. Kirjastossa ei ollut yhtään lintukirjaa. Lähinnä olen katsellut muutamaa videota Youtubessa sekä lukenut Kaijuli-sivuilta sen mitä löysin. Linturyhmät Facebookissakin ovat suht pieniä, eikä kovin aktiivisia.

Se miksi linnut kuitenkin halusin, no siihen löytyy parikin syytä. Mielestäni linnut ovat kauniita ja mielenkiintoisia eläimiä. Kiehtovia ehkä myös juuri siksi kun niitä ei ole joka toisella. En tunne ketään jolla olisi lintuja. Linnut myös muistuttaa mua lämpimistä maista, kuten Espanjasta. Lintujen sirputus ja kaunis kirkas väri tuo tunteen että olisin etelässä. Mielestäni on myös ihanaa soittaa linnuille klassista musiikkia ja kuunnella kun ne sirputtaa. Pidän myös siitä että linnut elää pitkään, ja niistäkin voi kouluttaa “kaverin” joka tulee luo ja kädelle. Toki kanarialintu ei ole se ihmisystävällisin lintu, mutta nekin voi opettaa kesyiksi.

Huomaan kyllä rakastavani muutenkin eläimiä iän myötä enemmän ja enemmän. Kun meillä on iso talo, on myös kivaa saada tänne lisää eläinkavereita. Ainoa iso miinus on, että täältä on vaikeaa lähteä enää mihinkään reissuun… Aina tarvitaan eläimille hoitaja ja näitä kavereita on haikea jättää tänne, ikävä tulee.

Meillä meni sisustuskin ihan uusiksi lintujen myötä. Häkki olikin odotettua isompi kun kasasimme sen. Joten se siirtyi olohuoneessa kirjahyllyn paikalle, ja kirjahylly mun puotiin. Nyt puoti on ihan sekaisin kun yritän saada kaikki kalusteet mahtumaan. Osa tavaroista seilaa talossa paikkaa vailla. No ehkä tämä tästä, pikkuhiljaa.

Joten nyt painun taas järjestämään tavaroita!

-Henna-