Irtiottoa vailla
Puhuttiin just vähän aikaa sitten mun kollegan kanssa siitä, että miten me tavallaan kadehditaan kaikkia teitä jotka näin kesällä hehkutatte loman alkamista. Miten esim. Facebookista saa lukea jatkuvasti loman alkamisesta, reissuista etelään löhöämään jne.
Mä niin kaipaisin pitkää irtiottoa. Pois kotoa! Mä olen tavallaan lomalla, nytkin pitkin kesää ollaan tehty kaikkea kivaa, ollaan oltu lintsillä, Suomenlinnassa, uimassa ja vaikka mitä. Ihan vaan oltu ja se on ollut ihanaa. Silti mua ahdistaa koska mä olen aina kotona. Kotona töissä, kotona vapaalla, kotona lomalla, arkena ja viikonloppuina. Aina. Huolehdin lapsista, eläimistä, miehestä. Tuijotan näitä samoja seiniä jatkuvasti.
Ei pidä käsittää väärin. Mä rakastan mun työtä, mä rakastan mun kotia ja jokaista nurkkaa sielä, mä tykkään tehdä juttuja, nytkin olisi pää täynnä kaikkea kivaa puuhaa mitä kotona voisin tehdä. Mä rakastan mun perhettä ja haluan huolehtia kaikista, mutta hemmetti. Aina ei jaksais, ei edes niitä kivoja, tuttuja ja turvallisia juttuja. Meidän Porvoonreissu-viikonloppu teki myös hyvää, mutta sunnuntaina kun palattiin, mun sisin huusi ”Mä en halua kotiin!! Mä jään tänne, en saanut vielä tarpeeksi irtiottoa!” Varsinkin kun silloinkin puhelin piippasi jatkuvasti ja jostain piti huolehtia reissustakin käsin…
Kotona mä vaan pyörin enkä saa mitään tehtyä, ei vaan huvita. Pitäisi päästä pois jotta voisi palata uudella innolla kotiin hommiin. Ei kukaan jaksa aina yhtä ja samaa. Vaikka mun elämässä tapahtuukin paljon niin se ei ole silti samanlaista kuin ”normaalisti”. Mä en ole joka päivä pois kotoa kahdeksaa tuntia ja näe muita aikuisia. Mä nään paljon tuttuja mutta en läheskään joka päivä, enkä läheskään joka päivä lähde oma pihaa pidemmälle vaikka paljon liikunkin.
Mun on OIKEASTI pakko keksiä jotain.
Taas kerran toivoisin että olisin kissa… Kattokaa nyt meidän Oskua!
Palaan asiaan kun saan työnnettyä pääni johonkin tuulettumaan. Mielellään vähintään pitkäksi viikonlopuksi.
-Henna-
Ps.Tajuaakohan teistä kukaan mua, vai onko kaikki vaan sielä oikealla LOMALLA ja miettii että mitä toikin nyt tossa taas vinkuu vaikka kaikki on hyvin?
Luulen, että ymmärrän, mitä tarkoitat! Olin itsekin aikanaan kotona töissä ja töissä kotona… Se kyllä oli rankempaa, kuin koskaan osasin kuvitellakaan. Ymmärrystä ei kuitenkaan kaikilta saanut.
Kiitos ymmärryksestä!:)
Tajuaa. 🙂
Voih, jaksamista ja hurjasti tsemppiä sinne!
Itselläni on kyllä ihan normaalit lomat, mutta silti tulee ajoittain tuollanen "pakko päästä pois" -fiilis. Itsellä vastuuta on vaika olisi lomakin, kaikki pitää järjestellä loman ajaksi kuntoon ja palatessa käydä läpi loman ajan jutut jne. ja silti saattaa puhelin päristä vähän väliä loman aikana. 🙁
Täydellinen irtiotto (kaikesta…) taitaisi toisinaan olla enemmän kuin tervetullut!
Voi ei, pahinta on kyllä tuo jos joutuu lomallakin vastaamaan työjuttuihin… Vaikka se lomailu onkin silti kivaa, niin ei siinä pää pääse ihan täysin nollautumaan….:(