Etenee
Täällä koko kroppa huutaa väsymystä.
Takana kaksi päivää tiukkaa seinän raaputtelua ja maalaamista. Edessä sellaisia päiviä vielä ainakin 12 päivää. Rankkaa mutta kivaa! Varsinkin kun tuloksia näkyy jo.
Nosturi tuli eilen siis pihaan. Talon pääty on rapsutettu irtomaaleista kokonaan ja pesty, ja tuo keittiön levyinen alue radan puolelta on rapsuteltu, pesty ja puoliksi maalattu. Sää oli eilen ihan mahtava tähän hommaan. Tänään paistoi aurinko liian kuumasti mutta tehtiin silti. Tänään tosin saatiin jo vähän apuakin kun ystävä tuli jatkamaan rapsuttelua mun tilalle, mulla kun ei tahdo voimat riittää samaan tahtiin kuin miehellä.
Meillä on pitkään ollut selkeää hyytymistä havaittavissa kaikessa remontissa. Syynä se että kun aina vaan pitäisi jotain tehdä mutta aikaa ei ole oikein ikinä. Nyt kun kallis vuokranosturi on pihassa, on lomaa ja on vaan pakko painaa duunia, niin kyllä me sitten painetaankin. Niin lujaa ettei meinannut kummallakaan tulla uni eilen vaikka koko kroppa huusi väsymystä. Oli vaan niin ylikierroksilla ja mietti että mitäs huomenna, mistä jatketaan. Lisäksi musta tuntui että oon ihan merisairas. Toi nosturin kori heiluu oikeasti tosi paljon tuolla korkealla, niin paljon että vielä sängyssäkin keinutti, kuin laivalla olisi ollut!
Olen niin ylpeä meistä! Mä uskalsin mennä sinne korkealle, vaikka heiluu ja pelottaa, niin mähän en alas tullut vaan tein siinä missä mieskin. Kun toista harmitti maalata kattoa ja toista seinän lautojen väliä niin vaihdettiin paikkoja, ei tietoakaan että tarttis kinata kumpi tekee mitäkin. Ollaan aikas täydellinen tiimi!
Mikä parasta, tavoite oli maalata tämän kahden viikon aikana talojen päätyjen korkeimmat kohdat ja radan puolen korkeimmat kohdat. No mehän ollaan jo nyt huidottu kahdessa päivässä paljon enempi pinta-alaa ja on ihan huippufiilis!
Vielä kun pysyisi ne sateet poissa ja energiaa riittäisi edelleen, niin saadaan kyllä hyvillä mielin jatkaa kohti syksyä ja keskittyä sisähommiin.
Mä olen ihan liekeissä, ylikierroksilla, yliväsynyt mutta ah, kyllä tämä joskus palkitseekin!
-Henna-
Ps. Tähän saattaa tulla pieni parin viikon blogitauko koska meillä tosiaan menee kaikki aika tuolla maalatessa, mutta katsotaan….
Talonne on Korson helmi!
No onhan se kyllä! Tai ainakin yritämme palauttaa sitä entiseen loistoonsa!:)
Niin tuttu tunne tuo välillä aivan ylikierroksilla meneminen, kun työtä olis enemmän kuin ehtii tehdä, ja lopulta sitä säntäilee tehden ties kuinka montaa asiaa yhtä aikaa… mut mikään ei korvaa lopulta sitä aikaan saamisen tunnetta ja iloa, vaikka urakan päälle tuleekin ne muutamat palautumispäivät, jolloin ei jaksa sitten tehdä yhtään mitään, ja jotka on hyvä pitää ilman minkäänlaista to do -syyllisyyttä. Hienolta jo näyttää ja onneksi teillä on tänä kesänä ollut paremmat säät tuohon maalaushommaan. Toivon niitä todella edelleen. Tsemppiä teille urakan loppuunsaattamiseen!
No niinpä… Voipi olla että näiden kahden viikon aherrusten jälkeen ollaan jonkinaikaa aivan rättipoikki ja "ei enää ikinä remonttia!!"-fiiliksissä. Täytyy vaan sitten antaa sitä ansaittua lepoa itselleen. Nyt ei kuitenkaan mietitä vielä sitä, nyt on tehtävä kun aika ja nosturi on kallista!
Joo, onneksi ei ole viime kesän sateita, huh…
Kiitos kovasti!:)
Mä luulen, että ton ulkohommarutistuksen jälkeen joku lattianmaalaus tuntuu ihanalta levolta!