Elämää 2,5-vuotiaan naperon kanssa

Huomioita tästä päivästä:

Siivoan eteisen kengät, vien pieneksi jääneet aulaan kasaan, harvoin käytetyt kaappiin ja järjestän loput takaisin eteisen hyllyyn. Työn tehtyäni siirryn muihin hommiin. Menee hetki, niin 2,5-vuotias napero on rivittänyt kaikki juuri siivoamani eteisen kengät aulaan, pieneksi menneiden viereen.

Siivoan keittiön. Tämän jälkeen sama napero kaivaa kineettisen hiekan esiin, ja pian on koko keittiö hiekassa. Sotkun napero kruunaa rullaamalla hiekkojen päältä autolla ja renkaiden mukana kulkee hiekkaa myös muualle asuntoon.

Teen aamupalaa. Napero nappaa kaakaojuomapurkin jääkaapista ja asettaa skeittilaudan päälle. Pian kaakaot kaatuu pitkin lattiaa.

Lähden viemään koiraa lyhyelle lenkille, napero lähtee potkupyörällä mukaan. Alkumatkan Napero menee lujaa, mutta puolivälissä iskee “väsymys”. Napero iskee jarrut pohjaan, ei kuulemma jaksa enää liikahtaakaan ja haluaa että äiti kantaa. Äidin pitäisi siis kantaa napero, pyörä ja taluttaa samalla koira. Loppumatka menee puolen tunnin itkupotkuraivarikohtauksella, koska äiti ei saa kaikkea kannettua, ja lopulta maanittelulla kotiin. Vartin lenkki oli jälleen muuttunut tunnin lenkiksi. Kun päästään pihalle, tämä juuri väsymystään itkenyt napero hyppää trampoliinille. Siitä potkuautolle, kaivamaan kuoppaa, hiekkalaatikolle… Ei kuitenkaaan missään nimessä sisälle johon piti mennä.

Napero pitäisi rasvata kunnolla voiteilla ja pukea. Parin minuutin pukemisesta tulee kuitenkin juoksukilpailu, koska napero juoksee AINA pakoon. JOKAISEN vaatekappaleen jälkeen.

Petaan sängyn. Jostain juoksee salamana jälleen napero, ja kiipeää juuri pedatulle sängylle hyppimään. AINA.

Pesen hampaita vessassa. Napero änkeää mukaan pieneen vessaan, kyselee “mitä teet??”ja sammuttaa vessan valot. Aikamme renkutamme valoja edestakaisin, kunnes suu vaahdossa heitän naperon vessasta ulos ja lukitsen oven. Pesen hampaat supernopeaa ennen kuin napero keksii muuta hullua.

Petaan naperon sängyn ja yritän ottaa blogiin kuvia huoneesta. Napero hyppää sängylle, siitä tuolille ja pölisee “mitä teet??” kun yritän kuvata.

Ennen tätä tekstiä laitan naperon sänkyyn rauhoittumaan padia katsomaan. Sänky ei kelpaa, napero siirtyy keittiön sohvalle. Aloitan tekstin. Kuuluu pieni kopsahdus, pomppaan ylös. Napero on tipauttanut sohvalle nukkuneen kissan alas. Jatkan tauon jälkeen tekstiä. Naperon isoveli tulee koulusta ja napero pomppaa ylös. Tauon jälkeen jatkan tekstiä. Napero raahaa painavaa kineettisen hiekan laatikkoa, laatikkoa joka melkein aukeaa ja leviää ihan just. Pomppaan pystyyn ja riivin laatikon irti huutavalta lapselta. Jatkan kirjoitusta. Isoveli ja kaveri lähtevät ulos. Napero juokseen perään, ja jättää oven auki. Juoksen sulkemaan oven ennen kuin kissa TAAS karkaa…

Olen lopettamassa tekstiä, kun trampalta kuuluu huuto: “Neppa haisee!”…..

Tässä otteita tästä päivästä, ja kello on nyt 14.00. Jos mä ihmettelen miksen saa mitään aikaiseksi, voin aina lukea tämän tekstin ja muistan miksi.

-Henna-

Ps. Juu otin nämä kuvat ilman naperoa, vaikka sängyllä hyppivä napero olisi toki sopinut teemaan.