Havuaitaa
Kyllä se Mikin oksentelu muuten olikin sitten ihan kunnon vatsatautia. Samikin sairastui keskiviikkoiltana ja minä samana yönä. Onneksi mies jäi sairaslomalle mutta oli silti sen verran hyvässä kunnossa että sai juuri ja juuri lapset hoidettua, minä nimittäin sairastin sängynpohjalla koko torstain. Siitä ollaan nyt pikkuhiljaa selvitty, ja siksikin vähän hullua tuo tuijien istutus nyt. Tuijat haettiin juuri ennen Samin sairastumista ja pitihän ne puolikuntoisena eilen ja tänään tuolla helteessä istuttaa…
Nyt onneksi elämä taas hymyilee ja säistä ollaan nautittukin!
Eilen meillä oli Mikin kanssa pitkästä aikaa päivä aikaa olla kahdenkesken ja heti suunnattiin rannalle. Mukavaa oli, vaikka vielä vähän heikko olo. Teki silti niin hyvää meille päästä vähän muualle. Ennen tyttöjähän me oltiin pojan kanssa päivittäin jossain, nyt lapsimäärä rajoittaa menoja selvästi.
Huomenna jatkuu istuttamiset ja toivottavasti hyvä sää!
-Henna-
Ps. Huomatkaapas kuka kuvassa taustalla. Kissatkin ovat ahkerasti mukana työn touhussa, sekä myyräjahdissa tien toisella puolella.
Olette melko teräsmiehiä ja -naisia, kun vatsataudista välittämättä teette tuommoista hommaa. Aidasta tulee varmasti ihan tosi hieno.
Moi,
me ratkaistiin tuija-aidan kasteluongelma asentamalla sellainen vettä tiputtava letku luikertelemaan maahan tuijien juureen (karikkeen alle). Eikun hanaa käänsi seinästä, niin kastelu hoitui itsekseen ja oman aikansa pystyi käyttämään muuhun. Kastelu on nimittäin tooodella tärkeää siinä alkuvaiheessa, varsinkin jos tuijat aurinkoisella paikalla.
ps. Kiitos kivasta blogista!!