Malttamatonta odottelua
*Sisältää mainoslinkin.
En varmaan ole ainoa joka odottaa kevättä ihan hulluna. Jotenkin on ihan levoton olo, kun haluaisi vaan päästä sinne haravan varteen ja multaa kaivamaan. Saatikka että saisi pukea pelkän kevyen takin ja lenkkarit jalkaan. Voi jestas, mä niiiin odotan! Onneksi nyt muutaman päivän ilmassa on ollut hyvin vahvasti kevään tuntua, vaikka sielä vielä kylmä onkin. Nyt kellojen siirron jälkeen valoa riittää pitkälle iltaan, ja ihanasti linnutkin jo visertää puissa. Hiljalleen myös lumi sulaa pois, ihanaa!
Päätinkin tänään helpottaa kevätkaipuutani, kaivamalla edes puutarhakirjat ja -lehdet esiin. Lisäksi kaivan Greatroomin tekemän viime kesäisen pihasuunnitelmamme esiin, ja alan sitä pähkäilemään. Ehkä kevät sitten tuntuu olevan aavistuksen lähempänä, kun voi vähän jo edes suunnitella kesän pihahommia. Yksi ihana kevätjuttu on myös puutarhaohjelmat, joita katselen yleensä Yle Areenalta. Nyt sieltä on nähtävissä vain vanhoja ohjelmia, kuten ruotsalainen Puutarhaperjantai tai Strömsön puutarha. Toivon että sinne tulee jotain uuttakin, joten vinkatkaa jos näin on!
Puutarhalehdissä on muuten myös se kiva, että niissä kerrotaan mitä voit tässä vaiheessa vuotta tehdä viherkasvien ja pihan suhteen. Itse kun olen aina vähän kujalla että milloin alkaa lannoitus, milloin pelargonit sisään jne. Yleensä viestittelen äidille ja mummille näistä. (Parempaa kuin google, on äidit ja mummit.) Ainakin uusimmassa Viherpihassa (2/2018) oli lyhyesti kerrottu että mitäs nyt. Esimerkiksi huonekasvien mullat pitäisi vaihtaa nyt. Viherpihan voit muuten tilata täältä.
Viikonloppuna paransin tätä kaipuutani vaihtamalla kuistille kuolleiden kanervien tilalle narsisseja. Tosin hiukan oli haastetta kun mullat oli ruukuissa jäässä. Meillä oli sunnuntaina pääsiäistapahtuma, niin ei todellakaan voinut tuota kuistia tuohon tilaan jättää. Vähän kyllä tiukkaa tekee että ne pysyy hengissä, sen verran kylmä vielä öisin. Välillä kukat joutuukin vielä nostamaan yöksi sisään.
Meillä lapset jo kovasti odottaa pääsiäislomaa. Munien maalaamista ja suklaamunien etsimistä. Kovasti vaan pähkäilen että miten hoitaisin sen munien etsimisen. Nykyään munien lelut on aivan täyttä roskaa, joten yritän niitä välttää. Toisaalta taas pojilla on jo yliannostus suklaasta, kun Miki sai niin kovasti suklaata palmusunnuntain virpomisista. Yritän siis pähkäillä vaihtoehtoja. Eihän munien tarvitsisi olla kaikkien suklaata. Mietin jos pussittaisin vaikka pähkinöitä pieniin pusseihin, pieniä karkkeja ym myös. Jotain täytyy kuitenkin olla, koska meillä on perinteenä että ”pupu” tuo munia olohuoneeseen, ja sieltä ne täytyy etsiä. Heh, viime vuonnahan Nestori oli jälleen noussut itsekseen ennen muita, ja löytänyt osan kätköistä. Täällä se poika istui tyytyväisenä olohuoneessa suu suklaassa, ja munien roskat ympärillään. Oli isoveli vähän pettynyt, ja äiti vihainen. 😀 Saa nähdä käykö tänä vuonna samoin….
Meillä oli eilen valokuvauskurssin toinen osa. Ekasta osasta kirjoitin täällä. Joten taas pää pursuaa ideoita, ja minä tästä siirrynkin kameran varteen.
-Henna-