YKSITYISKOHTIA | BRASS DETAILS

Kiitos kaikille eilisen postaukseni kommentoijille!
Olitte suorastaan järisyttävän yksimielisiä ja vähän eriskummallinen
sisustustulokkaamme sai teiltä täydet pisteet. Täytyy sanoa, että jopa
vähän yllätyin moisesta yksimielisyydestä, sillä kuvittelin hassun valaisimen jakavan mielipiteet aika tehokkaasti. Pääasia tietysti on, että kapistus miellyttää omaa silmää; parhaillaankin näpyttelen tätä blogitekstiä kattokruunun pehmeässä valossa, ja mikäs tässä ollessa. 
Messinkiteemalla jatketaan tänäänkin. Kuviin valikoitui muutamia sekalaisia pikkuvessan yksityiskohtia, koukkuja ja nuppeloita. Seinä-wc:n kotelon päälle olen haalinut niitä näteimpiä tarvikkeita, Tom Dixonin tuoksukynttiläkin on tuolla kuin omiaan. Tämä on jo vanha esine, en vain ole raaskinut polttaa kynttilää aiemmin. Jospa nyt hämäräkauden alkajaisiksi korkattaisiin tuokin pois heilumasta, purkin kun saisi tämän jälkeen hyödynnettyä kätevästi vaikka vanupuikkojen tai muun pienen kylppärikaman säilyttimenä.
Alin kuva paljastaa myös armottomasti kotelon reunasta puuttuvan silikonin, jaiks. Mistä sitä saisikaan puhtia hoitaa kaikki tällaiset pienet ärsyttävät fiksaukset pois päiväjärjestyksestä…
Random brass details from our toilet.
Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Joku tuossa messingissä tosiaan viehättää juuri nyt…kenties se lämpöisyys..? -Tekisitkö postausta jossa vertailisit hyviä tuoleja, esim. omia Eameseja vs. vaikka Seiska-tuoli? Etsinnässä ajaton design-tuoli, jossa myös hyvä istua eikä saa viedä liikaa tilaa.
    terkuin,
    Tuulia

    • 1.1

      sanoo

      Kiitos vinkistä, voisinpa tehdäkin! Seiskoja tosin ei ole itsellä ollut koskaan käytössä, mutta kyllä niistäkin on jonkinlainen istuintuntuma päässyt syntymään.

      Messinki tuo kyllä tunnelmaa, se sekä kromi viehättävät molemmat aika kovasti juuri nyt. Molemmissa omat pienet vivahteensa ja eronsa tunnelmassa, silti kumpainenkin yhtä ihanat 🙂

    • 3.1

      sanoo

      Heh, monestihan se on niin, että pieniä epäkohtia harvoin vieraat huomaavat, mutta oma silmä tarttuu niihin kerta toisensa jälkeen. Näin varmaan tässäkin tapauksessa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *