PIENIÄ JUTTUJA | SMALL THINGS

Kuvailin tänään huvikseni pieniä hassuja juttuja, jotka ovat kasaantuneet pöydälle; näitä ovat muun muassa nuo Johan Bulowin lakritsit, joita maistelimme tässä päivänä eräänä töissä. Lakritsit tulevat näteissä paketeissa, joka on aika kiva antaa pieneksi lahjaksikin; harmi vain, että ainakaan tämän kuvassa näkyvän tapauksen osalta maku ei kuitenkaan ihan täysin vakuuttanut.
Kovin karkkimainen on myös tuo etualan Papershopin kortti, joka näkyy vähän paremmin ekassa kuvassa. Näitä saimme Koodiin mukavan lajitelman. Nätit ja modernit onnittelukortit ovat kiven alla, mutta näistä valikoimista löytyi tosi kivat vaihtoehdot niin synttäreille, häihin kuin vaikka ristiäisiinkin. Taidankin hamstrata muutaman ihan vastaisuuden varalle.
Eräänlainen kortti on myös tämä kuvassa vilahtava, jokin aika sitten testattavaksi saamani Väritä jos värität -kirja. Aikuisille suunnatut värityskirjat ovat nousset viime aikoina todella isoiksi hiteiksi, tämä on aika hauska, vähän erilainen tulkinta aiheesta. Kirja koostuu erilaisista graafisista sivuista, jotka voi joko värittää tai jättää mustavalkoisiksi; kaikki ovat kuitenkin irroitettavissa erillisiksi postikorteiksi tai pieniksi tauluiksi. 
Värittäminen on aika rentouttavaa touhua; värittelin testiksi yhden sivun ja kas vain, aika hurahti väritellessä ihan siivillä. Pikkutarkan ja keskittymistä vaativan homman sanotaan myös lievittävän tehokkaasti stressiä; tiedä häntä, ehkä pitäisi testata moista ja ottaa värittely ihan tavaksi.
Olettekos te testanneet aikuisten värityskirjoja?
Small pretty things on the table.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Moi!
    En ole väritellyt aikuistenvärityskirjoja, koska luulen että siinä sitä alkaa hiukset harmaantumaan ja stressi tulee, kun pitäis pieniä pirperryksiä värittää. Minä piirtelen mielummin itse omat värityskuvat. 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Joo, minustakin ovat vähän turhan pieniä piiperryksiä, tykkään itse myös vähän reilummista linjoista. 🙂 Mutta ehkäpä tarkkuutta vaativiin kuviin keskittyykin enemmän, ja sitä kautta ajatukset saa tehokkaammin pois kaikesta muusta…

    • 2.1

      sanoo

      Hehe, totta! Nyt aikuisiällä on ollut kyllä hauska lukea lapsuusaikaisia ystäväkirjoja, mikseipä niitä voisi kirjoitella edelleenkin. 😀

    • 3.1

      sanoo

      No mikä jottei, ihan kivaa touhuahan tuo. Vielä kun löytäisi jostain sen ylimääräisen ajan tuollaisen värittelyyn… 😀

  2. 4

    Anonyymi sanoo

    Juuri sama fiilis kuin aiemmalla kommentoijalla…Melkein ahdistaa piperrys ja kaavamaiset kuvat. Itse tarvitsen ison tyhjän paperin ja värejä…se riittää 🙂 Mutta tuo kirjasi näyttää kivalta.

    • 4.1

      sanoo

      No joo, kyllä minäkin olen kieltämättä vähän reilumman tekemisen naisia. 🙂 Mutta tuossa kirjassa on kyllä kauniita kuvioita, eikä ne ole onneksi ihan pienimmästä päästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *