KEITTIÖN MATTO

keittiö11-800

Perjantaiterveiset meidän keittiöstä! Tänään on vuorossa sekalaisia kuvia näistä maisemista, joissa tällä hetkelläkin istuskelen.

Keittiössä ei ole paljon muuttunut, mutta jotain sentään. Saatattekin muistaa, kun jokin aika sitten myin blogikirppiksellä keittiössä olleen juuttimaton. Se oli tilaan vähän liian iso ja raskas, vähän harkitsematon hutiostos siis. Tykkäsin kuitenkin juutista materiaalina, lämmin ja luonnonläheinen ruskea toi kivaa tunnelmaa harmaiden kaapistojen keskelle. Tila oli mukavan freesi kokonaan ilman mattoakin, mutta huomasin kaipaavani kuitenkin vähän suojaa tiskialtaan kohdalle. Bongasin sittemmin Granitista pikkuisen pienemmän, 70×200 cm juuttimaton, ja se oli tilaan juurikin sopiva. Vähän pienempi ja kevyempi, mutta kuitenkin sama lämmin fiilis säilyi.

  keittiö1-800keittiö2-800keittiö12-800keittiö3-800

Maton lettipunos on minusta aika nätti, vaikka tykkäsin kyllä vanhankin maton räsymattomaisesta kudonnasta. Tällaiset pikkumatot sopivat moneen paikkaan, saatankin jossain vaiheessa vaihtaa tämän vaikkapa eteiseenkin, sopisi varmasti sinnekin ihan mukavasti. Tilalle keittiöön voi kaivaa varastosta vaikkapa jonkin vanhan Pappelinan maton. Tällaisia pieniä mattoja voi hyvin olla useampikin varastossa, niille löytyy aina käyttöä tilasta kuin tilasta.

  keittiö7-800keittiö8-800

Keittiön pöydällä on kimppu parhaat päivänsä nähneitä tulppaaneja. Jotenkin ne ovat tällaisenaankin minusta aika viehättäviä, tykkään venähtäneistä varsista jopa enemmän kuin terhakkaana törröttävistä nupuista. Parasta juuri nyt on kuitenkin ranskalaiset tulppaanit, täytyisikin muistaa nauttia niistä ennen kuin sesonki menee ohi. Vaikka sittenhän tulee taas uusia ihanuuksia; kevät on siitä kiitollista aikaa, että kukkakauppoihin saapuu koko ajan toinen toistaan kauniimpia sesonkituotteita.

Tulppaanien sijaan ajattelin kuitenkin keskittyä tulevana viikonloppuna viherkasvien hoitoon; nyt on hyvä aika vaihtaa mullat ja talven aikana harvenneet kasvit isompiin ruukkuihin. Keittiön ikkunalauta huutaa vihreää, joten saas nähdä karautanko hakemaan jotakin piristystä tähänkin kohtaan. Jos ei muuta, niin ainakin yrttejä voisi haalia isot kasat, ne näyttävät aina yhtä kivoilta – ja maistuvat miltei kaikkien ruokien kanssa.

Kivaa viikonloppua!


I bought a new rug to the kitchen. You may remember that I already had a jute rug there, but it was eventually too big to this space and therefore I sold it away. This rug from Granit is much more smaller and better but it brings the same nice warm feeling to the space.

Kommentit (10)
  1. Kivan näköinen tämäkin! Minkä verran teille jää tilaa pöydän ja keittiötason väliin? Mahtuuko tason vieressä työskentelemään, jos ruokapöydässä istutaan tällä puolella? Näyttää vähän ahtaalle, mutta ehkä kuva vääristää. Itse olisin ehkä valinnut pienemmän ruokapöydän varsinkin kun teillä on ruokailuhuone isoine pöytineen aivan vieressä.

    1. Kyllä siinä mahtuu hyvin työskentelemään, ei meillä ole tullut ongelmaa tämän kanssa – vaikka tokihan tilaa ei mitenkään liiaksi asti olekaan. Pöydän reunasta tason reunaan on about 115 cm, eli tuolissa istuessa tilaa jää sellaiset 70-80 cm. Harvoin siinä kuitenkaan kukaan tönöttää istua, kun keittiössä on action päällä. 🙂

      Itse taas tykkään nimenomaan siitä, että pöytä on iso, mahtuu levittelemään sanomalehtiä, työjuttuja ja vaikka kokkaamaan reilusti. Pienempi pöytä olisi tuonut syvyyssuunnassa lisätilaa ehkä kymmenisen senttiä, mutta molempiin reunoihin olisi tullut iso käyttämätön humppatila – tämän valinnassa ei minusta olisi ollut kauheasti pointtia…

  2. Alkoi kovasti houkutella ajatus juuttimatosta meidänkin keittiöön! Onko matto helppo puhdistaa, jos sille tippuu jotakin? Olemme innokkaita kokkeja, mutta apukokki on vielä niin nuori, että vahinkoja silloin tällöin sattuu…

    1. Kyllä tuo matto on aika helppohoitoinen. Juutti on materiaalina sen verran karhea ja hylkivä, ettei siihen pääse kovin helposti imeytymään mitään – tai ainakaan nämä tahrat eivät juurikaan eläväisestä pinnasta näy. Ainoa pieni miinus on juuttimaton roskaavuudessa, mutta tämäkin vähenee käytön ja imuroinnin myötä yleensä huomattavasti. Vesipesua matto ei kestä, mutta pienemmissä määrin se sietää kyllä vettä. Meillä on tällainen kuistin kynnysmattonakin, ja pysynyt lumisista kengistä huolimatta tosi hyvänä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *