BERKER 1930 – MODERNIA TEKNIIKKAA KLASSISISSA KUORISSA

yhteistyössä Berker

 
Rakentamisessa ja remontoinnissa riittää päätettäviä asioita, ja pieniltäkin tuntuvilla päätöksillä voi olla joskus suuri merkitys kokonaisuutta ajatellen. Blogiani pidempään seuranneet tietävätkin, että olen yrittänyt kiinnittää talomme remontissa erityishuomiota kaikenlaisiin yksityiskohtiin; materiaaleihin ja niiden yhdistelmiin, listoituksiin, heloihin ja muihin vanhan talon detaljeihin, kuten nyt vaikkapa kattorosetteihin.

Myös sähkökalusteet ovat pakollinen ja aika näkyväkin osa kokonaisuutta, joten näidenkään malli ja ulkonäkö ei ole minusta ihan yhdentekevää. Nykyään ei onneksi tarvitse enää tyytyä pelkkään vakiomalliin, vaan sähkökalusteet voi sovittaa talon muuhun tyyliin sopivaksi. Markkinoilla on mukavasti myös vanhan talon henkeen sopivia sähkökalusteita, jotka minäkin ehdottomasti kotiimme halusin. Juuri tällaiset yksityiskohdat sen tunnelman tekevät!

 

 

Hetken asiaa tutkittuani ja vertailtuani päädyin valitsemaan talomme sähkökalusteet Berkerin valikoimista. Heidän klassinen 1930-sarjansa on vanhaan talomme aivan täydellinen; visuaalisesti kaunis ja teknisesti monipuolinen. Pyöreitä, bakeliittisia kalusteita saa mustana ja valkoisena, ja valinta näiden kahden värin väliltä osoittautuikin vähän kinkkisemmäksi tapaukseksi. Ihan aluksi taisin olla klassisen valkoisen kannalla, sitten jossain vaiheessa käänsin kelkkani mustan puolelle. Lopulta kuitenkin palasin takaisin valkoiseen tuumaten, että se on kuitenkin meidän taloon ja materiaaleihin paremmin sopiva, rauhallinen ja raikas vaihtoehto. Lopputuloksesta olisi tullut upea kummallakin värillä, siitä ei ole epäilystäkään, fiilis olisi vain muuttunut mustan värin myötä pikkuisen erilaiseksi.

 

 

Nämä Berkerin 1930-sarjan sähkökalusteet ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka arkisetkin asiat voivat olla kauniita. Kalusteissa on kaunis, klassinen muotoilu, mutta tekniikaltaan ne ovat täyttä nykypäivää. Kalustesarjaan on saatavilla kaikki tarpeellinen, mitä nykypäivän koti vaatii; pistorasioiden ja valokatkaisimien ohella siihen kuuluu mm. himmentimiä, merkkivaloja sekä antenni-, data- ja audiorasioita. Perinteisen 230V järjestelmän lisäksi kalusteet soveltuvat myös KNX-taloautomaatioon, jollainen meillekin tuli. Nämä perinteiset kuoret kätkevät siis sisälleen hyvinkin modernia, älykästä tekniikkaa!

 

 

Taloautomaatio tekee kovasti tuloaan myös Suomessa, ja tätä tekniikkaa oli hyödynnetty melko laajasti hetki sitten päättyneiden asuntomessujenkin taloissa. Saksassa taloautomaatiota käytetään kuulemma jo lähes jokaisessa uudessa talossa, eli voisi kuvitella, että tulevina vuosina älykodit yleistyvät entisestään myös täällä meillä. Järjestelmänä KNX on valtavan monipuolinen ja mukautuva, sillä pystyy tekemään halutessaan lähes mitä tahansa. Järjestelmä yhdistää kodin sähkölaitteet kokonaisuudeksi, jota pystyy ohjaamaan ja hallitsemaan haluamastaan paikasta – valoja, pistorasioita ja talotekniikkaa saa BIOS-applikaation myötä ohjattua näppärästi vaikka etänä puhelimen tai tabletin kautta.

 

 

Mitä käytännön etuja taloautomaatio sitten meille tuo? Itse en niinkään osaa kertoa sen teknisistä hienouksista, ja ajatuskin kännykällä tapahtuvasta valojen ohjauksesta ahdistaa. Mutta monia kiistattomia etuja KNX:ssä kyllä on. Ehkäpä itselle tärkein niistä liittyy valaistukseen: KNX:n myötä voi luoda ja ohjata erilaisia valoryhmiä ja tilanteita, jolloin kodin tunnelma muuttuu helposti ja näppärästi yhdellä painalluksella.

 

KNX:n myötä erillisiä himmentimiä ei tarvita, vaan samasta kytkimestä tapahtuu sekä valaistuksen on/off-kytkentä että himmennys. Kun käännän kytkintä kerran oikealle, syttyvät valot päälle, ja kun pidän sitä pohjassa, valot himmenevät. 1930-sarjan kytkimissä on vielä se kiva puoli, että ne toimivat molempiin suuntiin; yhteen kytkimeen voi siis ohjelmoida kaksi eri valoryhmää. Tämä vähentää valokatkaisimien hankintatarvetta, ja näkymäkin pysyy siistimpänä.

 

 

KNX tuo helpotusta myös ihan käytännön arkeen: esimerkiksi meidän ulko-oven viereen tulee kotona/poissa -kytkin, josta kodin valot ja valinnan mukaan vaikkapa myös pistorasiat saa lähtiessä pois päältä ja tullessa taas kätevästi päälle. Uskon, että tämä tulee olemaan todella käytännöllinen ratkaisu, kolmen kerroksen talossa ei juuri huvittaisi ravata edestakaisin valoja sammuttelemassa. Kytkimellä on myös yhteys ilmastointiin ja maalämpöön, jolloin poissa-asennossa näiden laitteiden teho laskee. Energiaa säästyy, kun ilmastointi ja lämmitys eivät paahda täydellä teholla talon ollessa tyhjillään.

 

 

KNX-automaatiossa kätevää on myös mukautuvuus; toimintoja voi muuttaa ja muokata myös jälkeenpäin. Eli jos arjessa huomaamme, että vaikkapa tuo ruokasalin seinävalaisin syttyy hassusta paikasta, on tilanne helppo korjata pelkän ohjelmoinnin avulla. Tokihan nämä koitetaan miettiä aina mahdollisimman valmiiksi suunnitteluvaiheessa, mutta kerrankos sitä virheitä tapahtuu. Arjen myötä sitä vasta huomaa, millä tavalla tiloja tulee käytettyä ja mikä tuntuu luontevimmalta. Siispä minusta on huojentavaa tietää, että ohjelmoinnit eivät ole lopullisia, vaan niitä voidaan muokata vapaasti jälkikäteen aina kellon, vuodenajan tai fiiliksen mukaisesti.

 

 

Halutessaan KNX-tekniikkaa saa myös pistorasioihin. Me otimme tämän muutamaan olohuoneen pistorasiaan ajatuksena, että tilaan tulevia irtovalaisimia voi sitten myös ohjata järjestelmän kautta. Keittiössä tai kodinhoitotilassakin KNX-pistorasia voisi olla kätevä, sillä tällöin reissun päältäkin voisi varmistaa, ettei kahvinkeitin tai silitysrauta jäänyt päälle. Myös sängystä päälle laitettava kahvinkeitin voisi olla sunnuntai-aamuna aika kiva juttu. Ihan tällaiseen hifistelyyn emme menneet, mutta kaikkihan on tämän systeemin puitteissa mahdollista.

 

 

Myös ulkovalot toimivat automaationa, ne saa ohjelmoitua syttymään ja sammumaan haluamiimme aikoihin.  Pimeään kotiin ei siis tarvitse koskaan tulla. Nuo kupariset ulkovalaisimet on vasta asennettu ja tykkään niistä kovasti, tuovat vähän vastapainoa perinteiseen julkisivuun ja ovat hyvä pari sen vihertäville sävyille. Tuon oven vieressä olevan valaisimen alle on tulossa numerokyltti, jonka tulee säännösten mukaan näkyä myös pimeällä. KNX sääteleekin myös tämän valaisimen toimintaa. Talvella valo saa palaa aina hämärään aikaan, kesällä taas selvästi suppeammin.

 

 

Nyt sähkötyöt ovat tarkastusta vaille valmiit, ja pian muuton myötä pääsemme testailemaan valoja ihan käytännössä. Vielä täytyy hamstrata vähän lisää polttimoita kiinteisiin valaisimiin, ja riippuvalaisimethan asennetaan sitten tietysti vasta muuton jälkeen. Tässä mielessä olen jopa vähän innoissani hämärtyvistä illoista, kauniit valaisimet pääsevät niiden myötä oikeuksiinsa ja tunnelmallisesta valaistuksesta pääsee nauttimaan ihan eri tavalla. Palailenkin valaistusasioihin vielä tarkemmin pimeiden iltojen koittaessa – eli oikeastaan jo ihan hetken päästä.

 


I have paid a lot of attention to details during our renovation. Personally I appreciate the value of little things, such as moldings, fittings and light switches, these elements make the right ambiance to the house. Our beautiful light switches and wall plugs are serie 1930 from Berker, classic design together with modern technology. They fit perfectly to our old house!

 

Berker-tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.
Kommentit (9)
  1. Kuulostaapa mielenkiintoiselta ja ennen kaikkea käytännölliseltä! Tekniikka menee kyllä koko ajan niin huimasti eteenpäin, missä sitä ollaankaan parin vuosikymmenen päästä.

    Ihania seinävalaisimia, etenkin tuo kupari on niin herkku!

    1. No niinpä! Aika huimaa, miten tällaisissa asioissa ollaan menty eteenpäin vieläpä ihan lyhyen ajan sisällä.

      Itse en innostu niinkään hienoista hifistelyjutuista, mutta kaikki käytännöllinen ja elämää helpottava tekniikka on toki erittäin tervetullutta! Tämä taloautomaatiokin kuulosti ensikuulemalta korvaani vähän hifistelyltä, mutta perehdyttyäni aiheeseen paremmin ymmärsin, että tämän valintaan on aika montakin järkisyytä. Eniten tällaista maallikkoa ilahduttaa KNX:n mahdollistama valokatkaisimien maltillinen määrä, tuo näppärä kotona/poissa -kytkin toimintoineen ja koko järjestelmän muunneltavuus. Käyttökokemuksia ja valaistusjuttuja tulossa jatkossa lisää, jahka pääsemme niitä kunnolla käyttämään.

      Ja kiitos – tuo kupari on kieltämättä aika herkku vihreäsävyisen julkisivun keskellä. Vähän modernia perinteisen keskelle. 🙂

  2. Yllättävä paljon pähkäiltävää pienissä asioissa:)

    Me olemme 50-luvun asuntoon myös laittaneet Berker 1930-sarjaa. Sen katkaisijat yhdistettynä kantikkaaseen pohjalevyyn on hyvin lähellä alkuperäisiä katkaisijoita/pistorasioita. Materiaalina bakeliitti myös tuntuu aidommalta kuin esim. Renovan.

    Mille korkeudelle olette asentaneet katkaisijat?

    Päätimme asentaa katkaisijat samalle korkeudelle kuin alkuperäiset eikä nykystandardin mukaisesti matalalle. Meillä lapset ovat jo sen verran kasvaneet että ylettävät katkaisimille.

    Kiitos ihanasta blogista. Kuulut ehdottomasti suosikkeihini!

    1. No sanopa muuta, kyllä remonttiin liittyy jos jonkinlaista pähkäiltävää.

      Kuulostaa tosi hyvältä, kantikkaasta pohjalevystä tulee varmasti aika kivaa fiilistä juuri 50-luvun taloon! Minäkin tykkään bakeliitista materiaalina, on selkeästi autenttisemman oloinen muoviin verrattuna. Tässä sarjassa myös tuo valokytkinten vipu ihastutti kovasti, minusta se on paljon kauniimpi tavanomaiseen kytkimeen verrattuna. Kivaa on myös, että se toimii kahteen suuntaan, tämä vähentää mukavasti kytkimien tarvetta.

      Katkaisijat asennettiin meillä ihan normaalille standardikorkeudelle. Itse olisin halunnut ne myös vähän ylemmäs vanhan talon tapaan, mutta en älynnyt sanoa asiasta tarpeeksi ajoissa (tai tarpeeksi painokkaasti 🙂 ) ja näinpä katkaisimet asennettiin sitten normaalille korkeudelle. Eipä asialle sitten enää mitään mahtanut, kun rasiat oli jo asennettu… Mutta kauniiltahan toki näyttävät näinkin.

      Kiitos itsellesi, kiva kun seurailet mukana!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *