Vauvan kanssa matkustaminen

 Mä olen saanut viime aikoina muutaman postaustoiveen, kiitos siitä. Saa uutta intoa ja itseluottamusta  kun oikein toivotaan multa juttuja. Tosi kiva! Toteuttelen niitä tässä pikku hiljaa aina ehtiessäni.

Multa toivottiin myös postausta vauvan kanssa matkustamisesta. Ajattelin ensin liittää sen Pariisijuttuihin, mutta kun olen Mikinkin kanssa matkannut niin tehdään tästä nyt ihan oma postauksensa. Mitään ihmeellisiä keinoja mulla ei asiaan ole, omat kokemukset vaan.

Kun kerroin matkaavani Pariisiin vauvan kanssa, moni tuntui ajattelen että oikeastiko, itse ei lähtisi. No okei, Pariisi ei tosiaan ole unelmakohde vauvan kanssa mutta koska oli tarkoitus juuri sinne lähteä ja vauvaa ei voinut kotiin jättää niin mikä ettei. Kyllä sitä vauvan kanssa pärjää kun vaan päättää, reissu on sitten vaan vähän erilainen.Varsinkin kun Pariisi ei kuitenkaan ole mitenkään vaarallinen paikka lapselle, vähän hankala vaan, niin uskalsin lähteä.

Mun mielestä tärkeintä vauvan kanssa on vaan uskaltaa lähteä. Ei murehdi turhaan, lähtee vaan. Vauvan kanssa on helppo lähteä kun pikkuinen ei vielä karkaile ja syö pelkkää maitoa. Kunhan varautuu siihen että ei aikatauluta liikaa päiviään, eikä pety jos kaikki ei mene täysin niinkuin toivoisi. Jos vauva saa huutokohtauksen keskellä ostaria niin sitten saa. Shoppailut jää sitten tekemättä mutta kaikkea muuta ehtii varmasti matkalla kokea. Sovittiin myös ystävän kanssa että jos hän haluaa mennä johonkin ja mä en vauvan kanssa pääse, tai kaivataan lepotaukoa hotellilla niin ystävä pääsee yksinkin. Mun mielestä on tärkeää että matkakumppani ymmärtää sen myös että vauvan ehdoilla mennään.

Matkalle kannattaa varata mukaan kantoreppu/liina. Mahdollisimman edulliset, pieneen tilaan menevät matkarattaat/vaunut jossa lapsen on hyvä nukkua rauhassa. Passi kannattaa hakea ajoissa, ekaa passia ei saa netistä haettua. Mulle myös neuvottiin että vauvan passikuva kannattaa ottaa niin että vauva makaa lattialla. Kun Nestorista otettiin kuvia, oli hiukan hankalaa kun pienen pojan pää vielä valahti mun sylissä istuessaan. (Muistakaa myös passia varten allekirjoittaa toisen vanhemman lupalappu jos vain toinen käy anomassa passia! Nimimerkillä, unohdin.) Mukaan myös varalta särkylääkkeitä, paljon vaippoja, kosteuspyyhkeitä, vaipanvaihtoalusta ja riittävästi vaihtovaatetta. Paljon muuta ei tarvitakaan.

Lentokentällä on jo hyvä olla mukana se kantoliina/reppu. Jotkut lentoyhtiöt antaa ottaa vaunut lähtöportille asti jota kannattaa aina kysyä matkatavaroita jättäessä! Me emme mennessä saaneet joten vauva oli pakko ottaa kantoreppuun. Mihin muualle vauvan olisi pistänyt? Isommille saa varmaan rattaita lainaan kentältä.
 Vaunut pakattiin isoihin muovipusseihin jotka sai tiskiltä. Ne suojaa lialta ja irtoavilta osilta mutta ei juuri muuten. Olen ymmärtänyt että koneeseen saa ostaa myös vaunujen matkakassin joka suojaa kalliita vaunuja lennon ajan. Tästä ei tosin ole kokemusta. Mulla oli mukana ihan vaunut eikä matkarattaat jotta sain Nestorin hyvin nukkumaan. Mikin ollessa 5 kk olimme Prahassa matkarattailla. Jälkikäteen totesin että vauva oli siihen vähän hankalampi nukuttaa mutta sieläkin oli hissittömät metrotunnelit joten rapuissa kantaminen sujui paremmin. Ranskassa ne harvat rattaat joita sielä näki, oli matkarattaita.
Takaisin palatessa saimme rullata vaunut sinne lähtöportille mikä on hirmu kiva juttu. Vauva saa rauhassa jatkaa unia kentällä ja mulla tulee parempi tunne siitä että saan vaunut ehjänä koneeseen.
Kentillä saattaa myös helposti päästä vauvan kanssa jonojen ohi. Suomessa oli lapsien kanssa kulkeville erillinen, leveämpi, turvatarkastuslinja, jossa sai kiirettömästi avun kanssa laittaa tavarat hihnalle eikä ollut jonoa.

Lentokoneessa vauva laitetaan nousun ja laskun ajaksi huoltajan vyöhön omalla vyöllä kiinni. Meillä ei ollut nyt sellaista kopallista vauvapaikkaa. Kone oli kuitenkin suht tyhjä, joten saimme vapaan paikan meidän väliin. Tätä pyysimme jo lähtöselvityksessä. Siinä Nestorin oli hyvä nukkua lennon ajan kun vyön sai irrottaa. Koneesta sai pojalle tyynyn ja peiton. Mulla itsellä oli myös mukana iso huivi joka toimi peittona tarvittaessa sekä imetyksen näkösuojana.
Mä yleensä imetän nousun ja laskun ajan jotta vauvan korvat ei mene lukkoon. Muutenkin se rauhoittaa sekä mua että vauvaa. (Kammoan vähän nousuja ja laskuja) Vyöstä huolimatta imetys onnistuu ja ikkunapaikalla saa rauhassa imettää.

Ravintoloissa pyydän yleensä aina sohvapaikan jotta saan vauvan laskettua tarvittaessa siihen pötköttelemään. Ranskassakin monessa paikassa oli todella pienet ja ahtaat pöydät joten sohva oli ehdoton jos ei ollut vaunuja mukana. Mä imetin joka paikassa rohkeasti. Siinäkin se iso huivi tai muutoin peittävät vaatteet on ihan ykköstä. Paljon myös ajoitimme menojamme niin että ehtisimme parin tunnin välein hotellille syöttämään, onhan se kuitenkin aina kivempi. Muutenkin kun vauva tarvitsee sitä hellyttelyaikaa välillä. Ettei äiti vaan kiidä tukka putkella paikasta toiseen.

Kantoreppu on kyllä hirveän kätevä juttu reissussa. Siinä saa lapsen ihan kiinni itseensä. Ihmisvilinässä vieraassa maassa on mukava tunne pitää sitä pientä ihan rinnalla ja reppuun saa rahat ja puhelimen myös hyvin. Mulla on Ergobaby joka on vastaava kuin Manduca. Helppo sitoa ja ergonominen molemmille. Se ergonomisuus on todella tärkeää jotta jaksaa pitkään kantaa ja lapsi viihtyy. Mulla oli myös kantoliina mukana mutta sielä kentän vilinässä se reppu oli helpompi ja nopeampi sitoa. Toki vastasyntyneelle joka ei kannata vielä päätään, se liina on ehkä mukavampi. Riippuu toki merkistä.

Vaipanvaihto oli ostoskeskuksissakin vähän niin ja näin. Parasta onkin varata kohteuspyyhkeitä ja muovinen alusta vaipanvaihtoon, jolloin pepun voi pyyhkäistä nopsaan myös rattaissa. Sama juttu lentokoneessa jossa pienet vessat. Sujuu se vaihto sitten omallakin paikalla. Kotona käytän kestovaippoja mutta matkaan helpointa oli ottaa kertikset.

Nestoria ei tuntunut häiritsevän vieraassa paikassa oleminen. Kunhan äiti oli mukana ja yöt sai nukkua omissa rattaissa/äidin vieressä ja mukana oli tuttu unilelu niin kaikki sujui. Toki lapsi vähän säikkyi uusia kovia ääniä vieraassa paikassa mutta muutoin kyllä ihmetteli silmät pyöreenä mutta tyytyväisenä maailmaa repusta ja vaunuista.

Kulkeminen metroilla on monissa suurkaupungeissa hankalaa vaunujen kanssa, joten se reppu vaan mukaan. Junaan saa vaunut yleensä suht hyvin ainakin Pariisissa. Taksiin taas kannattaa etukäteen tilata lastenistuin. Busseilla emme Ranskassa kulkeneet.

Lopuksi vielä vinkkinä että istuville lapsille on olemassa matkasyöttötuoleja. Kangaspussi jonka saa tavalliseen tuoliin sidottua kiinni ja siihen vauva vyöllä. ”Tuoli” menee pieneen tilaan ja vauvakin pääsee omalle paikalle jos osaa istua. Eipä meinaan syöttötuolejakaan juuri näkynyt tuossa maassa.

En tiedä oliko tästä mitään hyötyä kellekään mutta ensikertalaisille ehkä pari vinkkiä. Onko sinulla pian edessä reissuja vauvan kanssa, oliko näistä apua?
 Voit myös lisätä omat vinkkisi kommenttikenttään! Myös isompien kanssa matkaamisesta.

-Henna-

Kuvat, paitsi viimeinen, M.K.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hyvin olit kaikki koonnut! Meillä tää viimeinen oli pullovauva (kamala nimitys, mutta siis kuitenkin) ja olin seitsemän lasta sitä ennen imettänyt ja siis reissannut vain imetyksen kans – olikin opeteltavaa siitä miten niiden korvikkeiden kans menee. Meidän napero oli just 2kk kun lähdettiin siiis Pariisiin ja omat korvikkeet oli mukana koko reissulle. Pulloja oli kans paljon mukana, että sai aina vapaasti ottaa puhtaan pullon uudelle maitosatsille. Meillä oli kesäaika ja hirveät helteet, niin ne maidot oli suht huoneenlämpöisiä jo tetroissaan, mutta yleensä tilattiin kuumaa vettä mukillinen jossain kahvilassa ja pullo hetkeksi siihen niin hyvin lämpes 😀 Hotellihuoneen tarkistin etukäteen että siellä on "teen keitto mahdollisuus" eli vedenkeitin , joten sillä saatiin hyvin desinfioitua pullot. Omat fairit ja pulloharja oli kyllä mukana! Pienen vauvan kans kun matkustaa niin mä aina aattelen, että onhan siellä kohdemaassakin pieniä vauvoja, että kyllä siellä täytyy pärjätä 😀 Kantoreppua minäkin liputan, kuten olen varmaan jo maininnut aiemminkin. Meillä oli mukana ihan matkarattaat jotka sai makuuasentoon ja laitettiin niihin aina semmoinen peittävä ohut huivi niin laps sai siellä hyvin nukkua milloin olikin nukkuma-aika. Kuljetettiin niitä jokapaikassa mukana, laitettiin siis aina kasaan ja kannettiin metrotunneleihin nipussa jne ja siinä tosiaan sai kärryt välillä kyytiä kun oli vauva repussa, kassit kainalossa ja vielä ne rattaat menossa alas rappusia… rohkeesti ihmiset kyllä siellä auttoi, siihen ranskalaiseen tyyliin eli nappasivat vaan kärryt ja veivät totisina ne alas ja sitten merciin jälkeen sai pienen hymyn kun pyyhälsivät menojaan 😀 Mä kyllä suosittelen kans lasten kans reissaamista, se voi olla joskus tosi mielenkiintoista kun kaikki asiat näkee ehkä vähän eri tavalla silloin!

    • 1.1

      sanoo

      Kiva kun otit esille tuon pulloruokailupuolen myös, siitä kun ei oo mulla kokemusta.
      Se on ihan totta ja lasten kanssa tosiaan kokee ja näkee erilailla asioita. Sitä huomaa eri asioita, lapset kun kattoo eri juttuja kuin aikuiset. Esim Miki bongas pienenä aina kaikkea mitä oli talojen sisällä katossa.
      On myös mielenkiintoista nähdä miten muut suhtautuu vauvaan/lapseen.

    • 1.2

      sanoo

      Ihana Miki, meillä yksi lapsi aina kommentoi vessoja – hotelleissa /kentillä sun muissa kun on ulkomailla ollut aika usein hulppeat wc:t ja niistä on juttua riittänyt! 😀 Ja muutama kuvakin tullut otettua….

  2. 2

    sanoo

    Olen paljon reissannut pienten lasten kanssa seka yksin etta mieheni kanssa.
    Jos lapsi juo korvikemaitoa ja syo jo soseita,niita kannattaa ottaa tarpeeksi mukaan.Kerran jain neljan lapsen kanssa kotimatkalla Brysseliin koneen hajottua eika korvikemaito enaa riittanyt seuraavalle paivalle.Henkilokunta kyllakin hankki meille uuden korvikemaitopurkin.
    Koneeseen kannattaa ottaa aina myos varapaita itselle.Muutaman kerran olen saanut oksennukset ja puklaukset paalleni…
    Vaippaa en vaihtaisi lentokoneen tuolilla,silla minusta se on aika epamielyttavaa kanssamatkaajille…

    • 2.1

      sanoo

      Totta, ikinä kun ei tiedä mihin joutuu ja mitä sattuu. Tosiaan käsimatkatavaroihin kunnon vaihtovaatteet itelle ja vauvalle! Vauvalle mielellään tuplasti.. Meillä jäi Prahan reissulla mennessä matkalaukut johonkin matkalle seilaamaan eikä ollut käsimatkatavaroissa tarpeeksi vaihtovaatteita ja vaippoja. Matkavakuutus kyllä korvasi pahimpaan hätään ostetut uudet mutta lähde nyt sit ekana vauvan kanssa shoppaa vaatteita ja vaippoja kun pääset perille.. ei kovin kiva.
      Toki jotkut kakkavaipat on epämiellyttävät, mutta lähinnä just pikaiset pissa tai pienet maitokakat, niin kukaan ei ehdi mitään huomata! 🙂

  3. 3

    sanoo

    Ai että Pariisi on kyllä aivan ihana <3 Jälleen matkakuume sinne kun lueskelen juttujasi ja katselen kuvia. Aina vaan ihana kaupunki, ei voi mitään. Kävitkö Petit Pan – liikkeissä (Marais) ? Niistä varmastikin olisit pitänyt.

    Teillä on mennyt hienosti reissu! Kyllä vauveleiden kanssa pärjää reissussa sinun asenteellasi. Me kävimme Lotan ollessa reilu puolivuotias Kööpenhaminassa ja hienosti meni. Rattaat mukana, kentällä kasaan ja muoviin ja koneeseen. Meillä ei ollut edes kantoreppua mukana… koska no Lotta istui jo rattaissa. Kolme päivää mentiin aamusta iltaan ja hienosti meni. Lottakin oli rinnalla vaan niin oli helppoa. Koneessakin meni hienosti 🙂

    • 3.1

      sanoo

      En käynyt, voi hitsi… Täytyy oikeasti laittaa ylös näitä ehdotuksia, jos oikeasti pääsisi sinne uudestaan taas lähivuosina!
      Joo se on vähän erilaista kun lapsi osaa jo istua. Kun sen saa just syöttötuoliin ja "laskettua käsistä" hetkeksi viereen istumaan tms. Näin pienen vauvan kanssa kun sitä ei saa mihinkään jos tarvii hetkeksi kädet vapaaksi… Onneksi oli hyvä ystävä mukana auttamassa, toisina käsinä.
      Mullakin edelleen kova kaipuu päästä takas sinne!

  4. 4

    sanoo

    Mekin on aina reissattu, ennen lapsia ja lasten kanssa. Molemmat ovat olleet pullolapsia syntymästä asti. Mutta se on semmoinen että siihen pitää asennoitua omalla tavalla, kuten imetykseen. Helpoa ja onnistuu hyvin, kun se ei ole uutta. Eli reissuun ei kannata lähtä opettelemaan pulloruokailuja. 😉

    Meillä oli rattaat kantokopalla kotona ja matkarattaat. Ykkösen kanssa reissattiin vaunuilla. Kun kakkonen oli vauva, otimme reissuun rattaiden kovan kantokopan ja matkarattaat. Koppa mahtui rattaisiin kun otti sen etukaaren pois ja laittoi selkänojan ihan makuuasentoon. Laitoin kopan vielä niin, että kopan kuomu oli edessä jolloin sain vauvan pesään kun laitoin rattaiden kuomun "kiinni". Ymmärsitköhän tuon selitykseni? 🙂 Siellä hänellä oli oma turvallinen pesä nukkua ja sai köllötellä rauhassa hereilläkin. Rattaiden kuomun ollessa auki, työntäjä näki sisälle ja vauva työntäjän.

    Parhaiten pärjää kun varautuu oikealla asenteella. Jokaisessa kohdemaassa on tosiaan myös vauvoja. Hoitotyyleissä on eroja, mutta ns. sivistysmaissa ei varmasti tule kovin paljoa ongelmia. Eri asia sitten henk koht erityistarpeet (allergiat, vammat yms) joista myös kokemusta 🙂

    Itse kehoitan kaikkia matkustamaan, jos vaan on kiinnostusta ja mahdollisuus! Vaikka pienet lapset eivät reissuista mitää muistakaan, on se vanhemmille ihanaa.

    • 4.2

      sanoo

      Toi on totta, pulloruokintaankin tottuu ja siihenkin oppii uudet kikat ja hoitamaan nopeammin, kun on pakko. Imetyksessäkin esim julkisella paikalla imetys jännittää vähän alkuun mutta nyt menee jo niin rutiinilla että sujuu missä vaan.
      Joo taisin ymmärtää! Hyvä idea.
      Se on ihan totta, toki erityistarpeet on oma lukunsa sitten ja se montako lasta on. Varmasti matkustamisen estona monella myös raha, eihän se halpaa ole. Muutoin matkustaisin joka kuukausi. 😀
      Ja jos mulla on epävarma fiilis vaikka just siitä että mitähän paikalliset aattelee kun imetän, niin ajattelen että nooh, mä oon turisti. Eiköhän ne ymmärrä etten tee kaikkea niinkuin nekin. 😀 Vaikka toki kunnioitan paikallisia enkä tee mitä lystää.
      Eihän ne vauvat muistakaan, mutta se ei ole syy jäädä kotiin, me kuitenkin muistetaan ja omaakin elämää pitää elää. 🙂 Ja lapsista on hauska kuulla isompana että missä ovat olleet. 🙂

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    Heissan! Mitkäs nuo sinun vaunut oikein ovat, ja oletko niistä tykännyt? Itse oeln nyt viimepäivinä tuskaillut emmaljungien kanssa tuolal sohjossa ja ajatellut olisiko jotain parempaakin olemassa… 😀 T:J3nn1

    • 5.1

      sanoo

      Näiden merkki oli joku Bebetto-Nico+. Lastentarvikkeessa myytävät edullisemmat vaunut, hinta oli jotain 400€ luokkaa. Oon ollut todella tyytyväinen. Kivan pienet ja selkeät vaunut joita on todella hyvä työntää! Varsinkin hinta-laatusuhde tosi hyvä.

  6. 6

    sanoo

    Ihana postaus. Tätä lukiessa iski matkakuume ja vielä vauvakuumekin 😉 Mun esikoinen on jo 15 ja nuorempi lapsi täyttää tänä vuonna neljä. Ja oih ja voih, kun vauvakuume meinaa vielä jyllätä…Me ei olla koskaan käyty Ruotsin laivoja eksoottisemmassa paikassa tuon pienimmän kanssa, mutta kotimaassa on tullut reissattua (toki ihan eri asia kuin joku Pariisi) ja kyllä vauvan kanssa hyvin pärjää. Itsekin imetin, joten sen suhteen ruokailu oli aina helposti järjestettävissä pikkuisen kanssa. Mutta tuonne Pariisiin olisi niin ihana päästä, kiva lukea näitä sun matkakuulumisia.

    • 6.1

      sanoo

      Kiitos! Voi ei, vauvakuumetta ei ollut tarkoitus iskeä. 😀
      Maassa kuin maassa, matkustamisessa on omat haasteensa. Pitkät matkat autolla kotimaassakin on ihan oma lukunsa. Saa nähdä miten meillä alkaa kesällä sujumaan mökkimatkat, vaikka se ajomatka ei superpitkä olekaan.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *