Väliajalla

Tässä talossa on fiilikset hiukan muuttuneet siitä mitä ne oli viikko sitten.
Silloin mä puhkuin vielä intoa ja energiaa, maalausurakka oli alkanut ja me saatiin urakka tehokkaasti aloitettua. Nyt on urakan 9. päivä ja puuh… Niskat on jumissa, ei huvita, armoton väsymys ja tunne ettei tämä lopu ikinä. Tahtikin hidastunut.
Kaikki se oli kuitenkin odotettavissa, kyllähän sen arvasi ettei kahta viikkoa voi samalla innolla vain maalata aamusta iltaan. Me ollaan silti tehty ihan hirveästi, pääosin kahdestaan. Kaikkea emme millään saa nyt maalattua mutta ne korkeimmat kohdat on nyt melkeinpä maalattu, ne jotka olikin tavoitteena.
Huomiseksi on luvattu taas kaatosadetta, joten saa nähdä tuleeko meille ensimmäinen sään aiheuttama tauko.
Odotan innolla ensi viikkoa kun nosturi palautetaan ja pääsen laittamaan kotia. Jos aiemmin harmittelin sitä että mulla ei ole irtiottoja arjesta ja olen aina kotona, niin tämäkin oli kyllä omanlaisensa irtiotto arjesta. Kouluikäisenä mä aloin aina siivoamaan kun piti lukea kokeisiin, siivouskin on kivaa silloin kun on jotain tylsempää tiedossa. Nyt en ole viikkoon ehtinyt tehdä mitään muuta kuin maalata, joten mä oikeasti haaveilen siitä että arki palaa, saan siivota, laittaa kotia ja tehdä muita arkisia juttuja! Niin, ja laittaa oikeaa ruokaa eikä kiireistä valmisruokaa…

Näin illalla kun saa hetken olla ilman pensseliä ennen nukkumaanmenoa, on ihanaa vain antaa kropan levätä, katsella leffoja, lukea ja polttaa kynttilöitä.
Kirjoihin liittyen mun pitikin tulla kiittämään. Laitoin teille alkukesästä toiveen että suosittelisitte hyviä kirjoja, ja sitä kautta olenkin tämän kesän aikana saanut lukea monta koukuttavan hyvää kirjaa! Parhaat lukemistani ovat olleet Carlos Ruiz Zafonin kirjat, joita luinkin kolme: Tuulen varjo, Enkelipeli sekä Taivasten vanki. Niin mielettömän hyviä! Kirjat liittyy toisiinsa, ne voi oikeastaan lukea missä järjestyksessä vain, hahmot ovat mielenkiintoisia, tunnelma mystinen ja kielenkäyttö niin uskomaton ettei voi kuin ihmetellä miten joku osaakin.
Tänään aamupäivän tuhlasin veden sataessa, lukemalla loppuun Khaled Hosseinin Leijapojan. Sekin oli kirja joka piti lukea melkein yhdeltä istumalta. Olen lukenut aiemmin myös hänen toisen kirjansa, Tuhat loistavaa aurinkoa, joka oli yhtä hyvä. Kyyneleet silmissä sai lukea tätä kirjaa. Eikä vähiten siksi, että tietää tuollaista tapahtuvan oikeasti… Taas tajuaa kuinka sitä onkaan itse onnekas kun saa asua Suomessa, turvassa ja elämän murheet on oikeasti tosi pieniä.

Mulla on muutkin lukuehdotuksenne listalla, moni muukin kirja kuulosti niin lupaavalta että meinaan varmasti muutakin lukea. Jatkossakin saa ehdottaa, uskon että siitä hyötyy muutkin lukutoukat.

Kohta täytyy mennä nukkumaan jotta huomenna taas jaksaa maalata jos sää sallii. Sitä ennen täytyy vielä valita seuraava kirja….

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Aivan mahooooton urakka, mutta kyllä se siitä… pikkuhiljaa. Tsemppiä! =)
    Khaled Hosseinit on täälläkin ihan suosikkeja. Täytyykin pistää nuo kolme Zafonin kirjaa itselle muistiin, jos vaikka ehtisi jossain välissä lukasemaan. Kiitti vinkistä!

  2. 2

    sanoo

    Mulla on meneillään Khaled Hosseinin uusin, Ja vuoret kaikuivat. Sekin on hyvä. Mutta Tuhat loistavaa aurinkoa teki ehkä suurimman vaikutuksen. Ystäväpiirissäni on afgaaninaisia, joiden kanssa on ollut mielenkiintoista keskustella kirjoista. Toinen suuri suosikkini on Camilla Läckberg. Hänen uusimman kirjansa sain kirjastosta tänään!

    • 2.1

      sanoo

      Joo sen uusimman mäkin haluan lukea! Voisinpa kirjastosta varata… Jep, Läckberg munkin suosikki, kaikki pitää lukea aina heti kun ilmestyy! Uskon, noissa keskusteluissa mäkin olisin halunnut olla kärpäsenä katossa!

  3. 3

    sanoo

    Minulle Mary Higgins Clarkin kirjat ovat sellaisia, joita ei saa käsistään ennen kuin kirja on lopussa. Nyt, kun lukeminen on jäänyt todella vähiin, niin hänen kirjojensa uusinta aina kuitenkin odotan ja ostan sen heti ilmestyttyään (paitsi nyt viimeisin taitaa kyllä puuttua). Normaalisti en kirjoja osta, mutta näiden suhteen haluan varmistaa, että minulla on kirja saatavilla silloin, kun on aikaa tarttua siihen. Anne Holtin kirjat ovat myös sellaisia, joita ei hevillä kädestään jätä ennen viimeistä sivua.

    Riippuu toki siitä tykkäätkö ylipäätään tämän tyylisistä kirjoista, mutta sen aiemman postauksesi perusteella ilmeisesti kyllä.

    Ja molemmilta on kirjoja sen verran, että lukeminen ei ihan heti lopu 😀

  4. 4

    sanoo

    Kiitos kirjavinkeistä! Oletko löytänyt meidän kirjastosta nuo Zafonit? Itse luin alkukesästä Neil Donald Walshin Keskusteluja jumalan kanssa 1-2, sarjan kolmas on vielä kesken. Oikein ajatuksia herättäviä himmeilykirjoja-kannattaa lukea! Niin, ja Neil Youngin muistelmat odottaa vielä pöydällä lukemistaan…
    Hienosti olette maalausurakassa edistyneet :o) On tullut jo tavakseni kurkata junaa odotellessa miltä talo näyttää ja sehän kaunistuu silmissä. Millä värillä räystäslaudat tulee? Ikkunanpielien tummempi sävy vois sopia ;o)

    • 4.1

      sanoo

      Ei kun mulla on ne pokkarina, saa lainata!
      Okei, toi onkin mulle ihan outo sarja, täytyykin vähän googlettaa…
      Kyllä, on ulkonäkö jo vähän muuttunut talossa.:) Räystäslaudat tulee sillä tummemmanruskealla mutta taitaa jäädä ensi kesään niiden maalaus…
      Tänään oli harmillinen sadepäivä, eka päivä kun ei pystytty tekemään mitään.:(

  5. 6

    sanoo

    Näinkin teidät yhtenä aurinkoisena päivänä keikkumassa katonrajassa 🙂
    Tiikeribalsamia kipeille hartioille suosittelen.

    Tässä meidän työssä kun on aikaa ja aikaa..tai ainakin kotiaikaa, niin kasasin minäkin blogin pystyyn. Terveiset samoilta kyliltä siis!

    Ilona

    http://keskenon.blogspot.fi/

  6. 7

    sanoo

    Zafonit ja Hosseinit luettu, samoin sun blogi, jota oon kahlannut läpi koko kesän pienissä erissä 🙂 Kova urakka teillä, huh, ja valtava muutos entiseen! Meilläkin on välillä ollut kova remppaväsymys, vaikka talo onkin paljon pienempi kuin teidän asema. Mutta sitä piti kysyä, että missä postauksessa oot saanu kirjavinkkejä, kun multa on menny ohi… Olis kiva itsekin vilkaista jos sais hyviä vinkkejä 🙂

  7. 8

    Anonyymi sanoo

    Hei, onko sulle tuttu Linda Olssonin kirjat? Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Sonaatti Miriamille, Kaikki hyvä sinussa. Ihanimpia kirjoja, mitä itse olen ikinä lukenut! Rauhallinen tempo, kiehtovat tarinat, jotka ainakin minut veivät mukanaan. Suosittelen tutustumaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *