Tarina kuisteista

Tällä kertaa ei niin kauniita kuvia.
Mun on pitänyt tästä aiheesta jo moneen kertaan kirjoittaa, mutta jotenkin tämä aihe masentaa niin ettei ole huvittanut. Nyt kun asialle ei tänä vuonna enää juuri mitään voi, niin kirjoitan kuitenkin.
Meidän tarkoitus oli tänä vuonna aloittaa talon maalaus ja kuistien korjaus. Meillä kävi myös erittäin ihanasti, koska saimme tähän kaikkeen museovirastolta avustusta. Keväällä vielä ajattelimme että miten ihanaa, saamme isoon työtaakkaamme apua ja helpotusta.
No eihän se niin sitten mennytkään…
Tavoite oli teettää hajoitetut ulko-ovet muualla, teettää kuistien korjaukset ammattilaisella ja maalata taloa ahkerasti itse sekä talkooporukalla.

Kuten kaikki tietää, tämä ei todellakaan ollut maalarin kesä. Maalaus ei yksinkertaisesti onnistunut juuri koskaan, koska kokoajan sataa. Petrooliöljymaali kuivuu monta päivää, ja hyvä yritykseni maalata kuisteja, tyssäsi sateeseen. Sain myös maalata kuisteja uudelleen sateen pilattua maalikerroksen.
Kuistit taas….Tilasimme mukavantuntuiselta ja ammattitaitoiselta henkilöltä työn. Tämä henkilö tuntui heti ymmärtävän missä perinnekorjauksessa on kyse. Vaihtoon menee vain pakollinen puu, mutta mahdollisimman paljon säästetään ja kuistit pitää tietenkin tehdä aivan entisen näköiseksi. Hän pisti työntekijänsä hommiin. Hyvin pian kuitenkin selvisi että kuistit ovat pohjasta aivan tuholaisten tuhoamat. He ehdottivat ties mitä painekyllästettyä puuta rakenteisiin (hyi!) ja pyysimme pari päivää miettimisaikaa. Emme saaneet häntä kuitenkaan heti kiinni ja työn aloitus viivästyi enemmän kuin pari päivää. 
Lopulta kirvesmies oli pari päivää töissä ja ilmoitti heti jäävänsä kolmen viikon lomalle… Loman jälkeen hän teki taas muutaman päivän, kunnes ilmoitti että hänet on nakitettu erään ohjelman kuvauksiin hommiin, sielä menee pari viikkoa….Taas paluu meille pariksi päiväksi, ja taas hänet nakitettiin kuvauksiin. Siinä vaiheessa me pistimme pelin poikki. Koko kesä mennyt kohta ohi ja hän ei ole juurikaan meillä ehtinyt töitä tehdä! Lisäksi työn jälki oli pelottavaa… Hyvää puuta heitetty menemään, rakenteet kasattu pienistä paloista, paneloinnit ym ei ole niin kuin ennen oli, ekan kuistin raput näyttää väliaikaiskyhäykseltä jne. 
Palkkasimme uuden kirvesmiehen joka haukkui täysin edellisen tekijäntyön, sanoi että tuollainen työ lahoaa vuodessa, tai hajoilee muuten….
Tällä hetkellä odotamme paikalle asiantuntijaa, joka arvioi ekan kirvesmiehen työn. Katsotaan sitten tuleeko eka tekijä korjaamaan…
Toinen kirvesmies laittoi ovet paikalleen, mutta niidenkin kanssa oli sellaista vääntöä että päätimme jatkaa tästä itse ensi kesänä…

 Ulko-ovet ovat siis ainoa asia jotka ovat paikallaan. Meillä on vihdoin ja viimein oikeat ovet, mutta silti ei hymyilytä.
Ovien väri ei ole se mikä värikartassa, paneloinnit ovat väärinpäin, ovet on vain kiireellä laitettu paikalleen, ne on vinossa, niiden sivuihin tarvitaan vielä täytettä, koristelistat sun muut puuttuu vielä ympäriltä.

Lopputulos. Meidän työmäärän piti helpottua, mutta sen sijaan olemme saaneet vaan koko kesäksi hirveän stressin, kaikki on todella epäsiististi kesken, vieläkin on selvitteillä että tuleeko nuo joku korjaamaan, vielä pitäisi kiireellä ennen talvea ovenpielet täyttää villalla jne.
Seurattuamme ”ammattilaisen” työtä, totesimme että osaamme itsekin, mutta itse kunnioitamme tätä vanhaa suojeltua taloa, emme revi kaikkea rikki ja paisko vain uutta puuta tilalle miten sattuu. Ollaan itketty verta tämän talon takia, mutta olemme tästä myös oppineet.
Toisaalta olemme myös koko kesän keskittyneet hyvin pitkälti sisäremppaan, ja nyt meillä onkin todella ihanaa ja kotoisaa täällä sisällä.:) Emme siis joudu ensi kesänä keskittymään sisähommiin, vaan voimme pistää kaiken energiamme maalaukseen ja kuisteihin, jospa sitten saisimme enemmän aikaiseksi. Olemme myös jatkossa tarkempia että ketä palkkaamme, jos palkkaamme.

-Henna-

Ps. Jos joku tuntee oikeasti hyvän tekijän, jonkun joka oikeasti ymmärtää perinnekorjauksesta, saa vinkata.
Meillä on vielä vähän avustusta jäljellä, ja jatkamme tätä painajaista ensi kesänä, toivottavasti paremmalla menestyksellä.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voi itku. Ihan painajaistahan tuo on ollut.

    Meillä oli sähköfirma, jonka työnteko oli ihan samanlaista kuin teidän kirvesmies ykkösenne. Ihan mahdotonta on tietää etukäteen, saako hyvän tekijän vai ei.

    Ensi kesän on ihan pakko olla kuiva.

    Ja oikeastaan aika monta seuraavaakin kesää saisi olla… meillä menee ikkunoiden kanssa kaksi seuraavaa ja sitten aloitetaan ulkomaalaus.

  2. 2

    sanoo

    Meillä meni rempat vähän samaan tyyliin. Talo maalaamatta sisäpihan puolelta ja kuisti kesken Kyrsii aika rankasti, mutta eihän se tilanne valittamalla parane:-) Ens kesänä sitten paremmalla onnella.

    Teidän keittiöstä tuli ihana:-)

  3. 3

    sanoo

    Toi on kyllä tosi karseeta, jos hankkii ammattilaisen ja kaikki menee läskiksi.

    Mies sanoo aina, että jos voi tehdä itse, ei kannata palkata ulkopuolisia. Tietää ainakin varmasti, mitä on tehty ja miten. Mutta aina ei ole sitä vaihtoehtoa ja kaikkeen ei pysty itse ratkeamaan. Varmasti on hyviäkin tekijöitä, mut välillä kuulee niin karuja juttuja, ettei uskoisi edes..

    Metsäkylän navetan sivuilla ainkin on muistaakseni lista osaajista, josta saattaisi löytyä vanhaa kunnioittava kirvesmieskin.

  4. 4

    sanoo

    Kesä oli kyllä maalarin painajainen. Me onneksi oltiin vähän myöhäisheränneitä maalauksen suhteen, kun keksittiin se vasta loppukesästä ja maalaus tehtiin, kun ilmat oli mitä parhaimmat. +18 ja pilvistä koko viikko, muttei satanut!

    Me ollaan saatu ihan hyvää työnjälkeä, kun ollaan itse kerrottu työmiehille mitä/miten tehdään. Eli ei olla annettu kauheasti vapaita käsiä ja pidetty kiinni valinnoistamme.

    Et viitsisi vinkata missä noi teidän ovet on tehty (ja missä hintaluokassa mennään)? Me tarvittaisi pari kpl ulko-ovia.

  5. 5

    sanoo

    Susanna: Niinpä, varauduttiin kyllä siihen että kaikki jää vielä kesken, sehän oli selväkin näin isossa talossa, mutta eipä me saatu oikeastaan mitään valmiiksi, iso lasku vaan saatiin, ei muuta..
    Ei ens kesä voi olla näin paha, en suostu!!

    Mari: Kiitos! No joo, mut teille syntyi se pikkunenkin joka varmaan vähän verotti aikaa jne.:)
    Eipä se valittamalla paranekaan, enempi ottaa vaan päähän kun palkattu ammattilainen mokaa, oliskin ollut vaan oma moka…mut mä keskityn nauttii näistä meidän sisätiloista nyt.:)

    Rouva Vadelma: Joo kyllä mekin tehdään yleensä kaikki mitä osataan ite, mut kun täällä on tätä tekemistä ihan liikaa ja saatiin avustus niin aateltiin että IHANAA saada AMMATTILAINEN tekee noi kuistit ees! No ei se sit ollukaan niin ihanaa…
    Meidän ovet on metsänkylän navetan kautta, en tiedä miks ei kirvesmiestäkin sit otettu sieltä..

    Nanna: Voi kuule Nanna kun mä katsoin kateellisena sitä teidän supernopeaa maalausurakkaa! Niin myöhään se alkoi ja nyt koko talo jo maalattu.:O Olis meidänkin pitäny sillä avustuksella varmaa palkkaa vaan joku maalaamaan eikä tekee kuistei. Aateltii vaan et kuistit meille vaikeemmaat, mut näköjään ammattilaisillekin…:/
    Kyllä mekin luultiin antavamme selvät sävelet, mut toisaalta me ei osata sanoo että miten mikäkin pitää tehdä niin että kans kestää jne. Se osuus sen ammattilaisen olis pitänyt tietää…
    Mä tilasin ovet metsänkylän navetalta. Sielä joku puuseppä teki ne mallipiirustusten mukaan tosi nopsaa, lisäksi sielä oli maalari joka maalasi ne. Ovet oli noin vajaa 1700e/per ovi plus maalaus vajaa 200e ja maalit päälle. Jotkut oventekijät tarjos sellaista 5000e per ovi tarjousta, joten toi oli selkeästi halvin. Siis jos haluaa teettää ihan sen oven. Valmiit ovethan on sitten ihan eri juttu.:)

  6. 6

    sanoo

    Kiitti, toi ei kyllä ole paha hinta ovista! Mä taidan tutkailla sieltä myös. Mun mielestä nää peruskamalat valmisovetkin on tota hintaluokkaa!!?

    Meidän maalaus meni tosiaan supernopsaan, eikä kyllä itse oltaisi sitä saatu aikaan. Tulevaisuudessa voi sitten itse suorittaa huoltomaalauksia, kun pohjatyön teki joku muu. Hintakaan ei ollut paha!

  7. 8

    sanoo

    Iseasiassa meillä oli suvilan ensimäinen remppamies samaa lajia. Homman piti olla neljässä viikossa hoidettu ja tehtiin oikein kirjallinen yksilöity sopimus. Kymmenisen kuukautta myöhemmin päätettiin, ettei remppamiehen tarvi tulla, eikä meidän tarvitse enää maksaa mitään. Oltiin me saatu rahalle jotain vastinetta, vaikeimmat hommat oli suht pitkällä, mutta paljon jäi vajaaksi. Sittemmin mies niitä teki ja SUOSITTELUJEN perusteella löydettiin meille yksi tyyppi, joka autteli vesieristyksissä ja laatoituksissa ja se taas suositteli ulkolaudoitustyyppejä. Uskon siis suositteluun.

    Toivottavasti löydätte jonkun oikean tyypin. Meillä on myös jossain kohtaa edessä se vaihe, kun tarvitaan ammattlaisia. Sähkömies meillä on, voin tarvittaessa suositella. Ja pinkopahvittajakin ehkä.

    Anu

  8. 9

    sanoo

    Meilläkin tyssäs ulkoremppa lyhyeen ku lehmänhäntä ja hivenen harmittaa. Ens kesänä siis uutta yritystä kehiin!

    Mutta mielestäni voitte olla hyvillä mielin, sillä sen sijaan olette saaneet niin paljon aikaiseksi sisätiloissa, ette ole vain peukaloja pyöritelleet ja odotelleet aurinkoa 🙂

    Arsesta tuollaset "ammattilaiset".. grr…

  9. 10

    Anonyymi sanoo

    Navetan ovien maalaus kuulostaa niin arvokkaalle että kannattaa tarttua itse siveltimeen. Tosin hintaa varman nostaa se kun hommassa ei aina pääse kuin alkuun ja yksi kerta on maalattu.
    Mielenkiintoista muuten seurata sun kissa kuviasi. Se kissa löytyy kuvista joka paremmin sopii huoneen värimailmaan. Joku toinen kameran takana ja heti molemmat kissit yhdessä ruokailemassa.
    Timo

  10. 11

    sanoo

    Meillä peruskamalat valmisovet maksoi 700e kipale. Meillä oli niin hirvee kiire saada ovet, ettei sit alettu puusepän kanssa sopimaan mitään. Eikä sitä siinä vaiheessa kyllä edes tajunnut + ei meillä olisi ollut ikinä varaa maksaa melkein 2000e yhdestä ovesta.

    Onhan ne nyt vähän rumat, etenkin sisäpuolelta, missä ei ole edes sitä "koriste" uritusta, vaan näyttää palo-ovelta. Mut aattelin joskus viritellä siihen pintaan jotain paneelintynkää. Ovatpahan nyt ainakin lämpimät sitten.

  11. 13

    sanoo

    Muutamia tuttuja (tunnollisia ja kunnollisia) tekijöitä on. En varmaksi tiedä tekevätkö teillä päin, mutta jos haluat, niin voin laittaa sähköpostilla tietoja. Aina voi kysyä ja ehkä osaavat taas suositella lähempää, jos eivät itse pääse.

  12. 15

    sanoo

    Kiitos kaikille vinkeistä ja neuvoista! Pari ehdotusta otinkin tossa ylös ja palaan niihin sitten keväämmällä, nyt ei jaksa enää aatella koko typeriä kuisteja…Mielessä vaan sisähommat taas.:)

    • 15.1

      Anonyymi sanoo

      Tuholaisvaurioiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Yleisesti tuholaisvaurio saa alkunsa hieman lahonneesta puusta, johon koppakuoriaisen toukka tai hevosmuurahainen käy käsiksi. Koppakuoriaisten tapauksessa tuhon laajuus ja vaarallisuus riippuu kuoriaislajista. Jotkut kuoriaislajit syövät vain kuorellista puuta, jotkut lahon pehmentämää puuta, joillekin maistuu myös ehjä puu. Hevosmuurahainen syö mitä vain ja tuhot ovat laajoja, vaikkakin kaikilla tuholaisilla tuhotyö on hidasta. Pahimmat puutuholaiset syövät myöskin korjatun puun, mikäli tuholaisongelmalle ei tehdä mitään korjaustöiden yhteydessä. Tuholainen on mahdollista tunnistaa "lentoreikien" koosta ja syödyn puun laadusta. Isot, n. 6-8 mm reiät ovat yleensä hevosmuurahaisten jäljiltä ja koppakuoriaisen toukat jättävät pääosin n. 1-4 mm reikiä jälkeensä. Toukan lentoreiästä löytyy aina syömäpölyä, jonka väristä voi päätellä onko vaurio tuore vai vanha. Valkoinen syömäpöly on tuoretta ja kellastunut on vanhaa.
      Eräässä hirsitalossa, jota olin tarkastamassa tutulle ostajaehdokkaalle oli julkisivussa sekä hevosmuurahaisen n. 8 mm reikiä että jumin n. 2 mm lentoreikiä ja syömäpölyä löytyi valkoisesta keltaiseen. Omistaja oli täysin tietämätön upean hirsitalonsa vaurioista ja vanha pariskunta saikin aikamoisen shokin, joka totuttuun tapaan alkoi ongelman kieltämisellä.

      Laho puu on kuin syötti tuholaisille, joten kannattaa tarkastella vanhoja puurakenteita pyöreiden/soikeiden reikien ja syömäpölyn varalta. Salmiakin muotoiset tai neliskulmaiset ovat naulanreikiä, mutta kaikki muu kannattaa pistää merkille. Kuorellisen puutavaran kaarnan alta löytyy lähes poikkeuksetta syömäonkaloita vanhoissa taloissa, mutta useimmiten näissä elänyt lajike syö ainoastaan kuorta myöten vahingoittamatta rakenteen kantavuutta. Olen tavannut puisia runkorakenteita, jotka ovat ulkomuodoltaan täysin ehjän näköisiä ensi vilkaisulla, mutta koputellessa hajoavat pölyksi. Korjaustoimenpiteinä kannattaa suosia tarpeeksi laajaa puurakenteen uusimista, sillä tuholaismyrkytyksellä on haittoihin nähden liian vähän hyötyjä.

    • 15.2

      sanoo

      Meillähän noita tuholaisen jälkiä oli tuo kuistien pohja täynnä, mutta eipä tuo meidän "ammattilaiskorjaaja" osannut niihinkään sanoa mitään kun yritin kysyä että mites nuo, tuleeko ne takas, miten estetään ym…:/
      Joten kiitos tiedosta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *