Sormiruokailua lapsen tahtiin

Nestori täytti vasta vuoden, ja on se aika kun poika saisi jo virallisesti syödä kaikkea, ja imetys pitäisi lopetella. Me ollaan menty Nestorin kohdalla melko lapsentahtisesti näissä asioissa kuitenkin. Ajattelin siitä vähän kirjoitella. Enempihän kirjoittelin meidän lasten ruokailuista viime toukokuussa. Tuosta ajasta Nestorin ruokailu on kuitenkin taas muuttunut, onhan poika taas paljon isompi.
Nestori aloitti soseiden maistelun 5 kuukauden iässä kun alkoi itse kiinnostua meidän muiden ruoasta. Hyvin pian kuviin tuli myös sormiruokailu, niin kuin Mikillä aikoinaan. Nykyään poika syö jo oikeastaan kaiken itse, käsin ja välillä vähän haarukalla avustaen.

Mä olen entistä enemmän tutustunut sormiruokailuun. Aiemmin annoin Mikille sormiruokaa, koska koin helpommaksi sen ettei itse tarvitse syöttää ja lapsi oppii ehkä nopeammin syömään itse. Nyt olen kuitenkin lukenut enemmän sormiruokailun muistakin hyödyistä.
Monella on varmasti huonoja muistoja siitä, kuinka lapsena pakotettiin syömään. Lautanen piti ehkä syödä aina tyhjäksi, päiväkodissa ja koulussa joutui syömään kumiperunoita ja kuivaa puuroa.

Sormiruokailussa lapsi saa itse omaan tahtiin tutustua ruokaan. Ruoan rakenteeseen, ulkonäköön, makuun. Ruoat on erillisenä eikä sekavana sotkuna lusikassa jota äiti työntää kiireisenä suuhun. (Itse olen syyllistynyt ainakin joskus tuohon kiiresyöttöön….) Toki lämpimässä ruoassa ainekset ovat sekaisin, mutta lapsi silti näkee mitä suuhunsa laittaa. Sormiruokailussa lapsi syö mitä itse haluaa, muut eivät saa laittaa hänen suuhunsa ruokaa.
Mä usein lounaalla teen pojalle napostelulautasen, jossa ruoat on tosiaan erillään, mielellään vielä omissa kupeissaan.
Lisäksi sormiruokailu on hyvää hienomotoriikan harjoittelua ja sormiruokaillessa koko perhe voi syödä yhdessä samaan aikaan. Usein lapsi myös nauttii todella paljon kun saa syödä itse, eikä vanhemmat hermostu kun ruokailuun ei kuulu kiukuttelua ja kieltäytymistä lusikallisesta. Mä en ainakaan jaksa sitä ”pyörimistä ja hyörimistä, lusikan pois työntämistä, muualle katsomista, kiukuttelua, en syö”-showta.
Nestorin kanssa olen myös tutustunut uusiin ruoka-aineksiin, ja tarjonnut meille muillekin perheessä uusia makuelämyksiä. Viime aikoina kokeilussa on ollut uusina juttuina esim. keltajuuri ja myskikurpitsa. Miehet vähän nyrpisteli, mutta itse pidin. Kokeillaan siis joskus taas. Uusien makujen oppimiseenhaan menee reilusti yli 10 kertaa (en muista tarkkaa lukua) ennen kuin lapsi (ja aikuinenkin) oppii pitämään uudesta mausta, eli kerta maistaminen ei riitä.

Usein olen kuullut miten pelätään sormiruokailussa sotkuja ja sitä että lapsi tukehtuu.  Tukehtumista ei tässä kuitenkaan tarvitse pelätä sen enempää. Lapsi tutustuu itse rauhassa suullaan ruokaan. Tarvittaessa lapsi kakoo herkästi ruoan takaisin, ennen kuin se pääsee edes kunnolla kurkkuun asti. Joten varsinkin alkuun kakomista saattaa tulla paljonkin, mutta se kuuluu asiaan. Lapsen suu ei osaa vielä toimia ruoan kanssa, vaan tutustuu ruokaan. Yleensä tuo kakominen menee aika pian muutaman ruokailukerran jälkeen ohi, koska lapsi oppii käsittelemään suussaan ruokaa. Tukehtumisriski saattaa olla jopa pienempi, kun ruokaa ei syötetä vaan lapsi syö omaan tahtiinsa.
Toki lasta ei saa ikinä jättää yksin, vaan ruokailua täytyy tarkkailla vieressä. Tukehtumisvaara on kuitenkin aina olemassa niin lapsilla kuin aikuisellakin. Lisäksi lapsen täytyy istua selkäsuorassa, sitterissä puoli-istuen ei saa antaa sormiruokaa.

Parasta sormiruokaa ovat isot, nyrkkiin sopivat palat jota lapsi voi imeskellä nyrkissään. Jotka mielellään on eroteltu toisistaan kunnolla pöydälle, jotta lapsi näkee mitä syö. Alkuun hyvin pehmeää, banaania tms. Jossain vaiheessa, melko piankin, pöytään voi kattaa myös haarukan tai lusikan johon lapsi voi hiljalleen alkaa tutustumaan.
Mitä taas sotkuihin tulee, niin no, meillä asiaa helpottaa huomattavasti koira. Meidän kaikkiruokainen karvainen jätemylly putsaa lattiat perin pohjin, lisäksi nuolee tuolin ja pöydän reunankin. Joskus itse lapsenkin. Ehkä näissä sotkuasioissa täytyy vaan ajatella, niinkuin kaikessa muussakin lasten kanssa, että tämäkin on vain vaihe. Kyllä meillä se syöttäminenkin sotkee. Sotkuja auttaa paljon ruokalappu joka on kuin paita, (Niitä saa esim Ikeasta) tai se että lapsi syö reilusti nakuna.

Äitien keskusteluja seuratessa, olen huomannut että äidit selvästi panostaa nykyään enemmän terveelliseen ruokaan, sormiruokailuun ja pitkään imetykseen. Mielestäni todella hienoa! Vielä kun saisi esim. neuvolan mukaan kannustamaan vaikka sormiruokailuun. Varsinkin kertomaan tuosta lapsen nielemistekniikasta, että tukehtumista ei tarvitse pelätä.

Nestorin ruoasta vielä tarkemmin. Aamu-ilta ja välipalana Nestori syö leipää, hedelmiä, kreikkalaista jogurttia marjasoseen kera (sen syötän vielä lusikalla), puurosta tehtyjä muffinsseja, banaanilettuja (1 banaani ja 2 munaa sekaisin ja pannulle), kananmunia, munakasta, karjalanpiirakkaa…

Lounas on usein tosiaan napostelulautanen. Muna/itse tehty lihapulla pakkasesta/jotain muuta lihaa, keitettyjä kasviksia, raejuustoa, hedelmää, avocadoa…

Päivällinen on yleensä aina samaa mitä me syödään. Lisäksi Nestori saa äidinmaitoa silloin kun itse sitä vaatii. Tarkoitus olisi pikkuhiljaa alkaa vähentää, mutta kun tuo on touhupetterille tärkeä läheisyyshetki, niin en ole viitsinyt lopettaa. Eli ei mulla kiire ole, onhan tuo kuitenkin vielä melko pieni.
Lehmänmaitoa en sellaisenaan ole vielä paljoa antanut, ruoassa kylläkin. Ei meillä juo sitä muutkaan ja siitä on enemmän ja enemmän tutkimuksia, että onko se maito juomana edes niin tarpeen. Vettä on ruokajuomana nokkamukista. Pikkuhiljaa siirrytään kahvalliseen mukiin.

Joskus teen puuroa tai esim keittoa ja annan Nestorin itse koittaa syödä toisella lusikalla. Niissä ruokailuissa vaan menee vielä niin vähän ruokaa sinne mahaan, että aina ei jaksa.

Voihan olla että Nestorista tulee silti nirso eikä opi aikaisin syömään siististi, mutta silti tämä on vaan mun mielestä paras tapa ruokkia lasta. Oikeasti myös helpompaa, ainakin mä koen niin. Eikä pakottamista kiireellä, mikä on tärkeintä.
Tosin en mä liian pikkutarkka ole terveellisyydestä. Välillä saa maistaa vähän sokeriherkkujakin, välillä tarjolla on valmislihapullia. Ei se elämä ole niin justiinsa kunhan pääosin on terveellistä ruokaa. Joskus joku äiti kysyi multa Facebookin keskustelussa, että miksi annan edes joskus maistaa jäätelöä. Koska mun mielestä ruoasta saa myös nautiskella, vaikkei aina olisi niin terveellistäkään. Onhan nyt jäätelö superhyvää! Ihan parasta juhlaa on herkuttelu, eikä se ole kyllä sama jos pupeltaa jotain salaatinlehteä esim jouluna…

Sellaista meillä. Vähän rönsyilevä teksti, pahoittelen. Olen vissiin vähän hurahtanut näihin ruokajuttuihin nykyään, kun lähtee tekstitkin vähän käsistä…

Tässä vielä yksi hyvä linkki kuinka aloittaa sormiruokailu. Googlettamalla löydät paljon lisää tietoa. Lisäksi voit tutustua Lapsentahtiseen sormiruoiluun (Baby led-weaning) , jossa ideana on että lapsi aloittaa kiinteät täysin sormiruokaillen, eli soseita tms ei anneta ollenkaan. Siitä ja sormiruokailusta todella hyvä linkki täällä. Tämä kannattaa kaikkien pienten lasten äitien lukea.

Sormiruokaillaanko teillä, vai saitko ehkä jopa tästä innostuksen kokeilla?

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Meillä molemmat (nyt 3- ja 5-vuotiaat) ovat syöneet vauvana pääasiassa sormiruokaillen. Muutoin tykkäsin kovasti, mutta luulen, että se on osaltaan vaikuttanut siihen, että ruokailuvälineiden käyttö ei ole niin luontevaa (vaikka muistaakseni väitettiin, ettei näin käy sormiruokailevilla). Ruokailuvälineet siis on annettu ajoissa harjoitteluun, mutta ehkä tottumuksesta käsillä syömiseen niiden käyttö meinaa unohtua. Sen sijaan lasiin nämä tottuivat tosi nopeasti. Nokkamukit ja muut olivat tosi vähäsen aikaa käytössä. Tämä kyllä menee ehkä sen piikkiin, ettei lapsiamme ole paljon pulloruokittu (koska oppivat hyvin pienenä hylkimään pulloa).

    • 1.1

      sanoo

      Mä luulen että nuo on niin lapsikohtaisia juttuja, niinkuin kaikki muukin. Rauhallinen Miki oppi nopeasti käyttämään ruokailuvälineitä. Nestori varmaan possuilee sormin vielä aikuisenakin… 😀 😀 Vaikka ei sitä tiedä, voihan tuo muuttua Nestorillakin pian, sitten kun tulee se fiilis hänelle että opettelen. Mä rehellisesti annan aika harvoin mukista juomaa nestorille, jotenkin en jaksa kun se juoma on aina sylissä… Poika tykkää uittaa sielä kupissa käsiä ja laittaa sinne ruokaa, mieluummin kuin opettelisi juomaan…. Meillä kanssa ei ole pullosta annettu kuin pari kertaa kun ei ole ollut tarvetta.
      Kaikki nämä lapset kuitenkin oppii aikanaan. 🙂

  2. 2

    sanoo

    Ihanan ajankohtainen aihe. Juuri aloiteltiin 5kk iässä soseet ja muutamia sormiruokailukokeiluja on takana. Itselläni on noussut esille lähinnä imetys (maanantaina 6kk täyteen) ja sen jatkuminen. Itse olen vasta oikeastaan päässyt vauhtiin imetyksen kanssa ja ihan yllätyin, että nyt on jo 6kk täynnä ja pitäis vähentää? Apua 😀 Vähäsen jo googlettelin ja vaikka alussa sanoinkin miehelleni, että en takuulla imetä yli 6kk niin nyt en näe mitään syytä miksi en imettäisi. Varsinkin kun se sujuu niin hyvin nyt 🙂 Sormiruokailu on tervetullutta ja uskon kyllä, että oppii se lapsi syömään vaikkei välineet olisi heti käytössäkään.

    • 2.1

      sanoo

      Mun piti muuten imetyksestäkin tuohon postaukseen kirjoittaa, se taisi jäädä…
      Kun Nestori alkoi syömään kiinteitä, alkuun annoin rintamaitoa joka ruokailun jälkeen. Kun poika oppi kunnolla juomaan ruoan kanssa vettä, se imetys vaan jäi ja jäi ruoan jälkeen. Nykyään Nestori itse pyytää kun haluaa maitoa, ja se on 0-2 kertaa päivällä, kerran illalla, kerran aamulla ja pari kertaa yössä. Nyt pitäisi tuosta yöimetyksestäkin vierottaa kunhan vaan jaksan… Ilta ja varsinkin aamuimetys on mun mielestä niin käteviä että mulla ei ole edes kiire niitä lopettaa. Saapa sen ansiosta nukkua pidempään. 🙂

      Imetä ihmeessä vielä jos vaan jaksat ja vauvallesi kelpaa! Mä liputan sen suhteen. Paras läheisyyshetki vauvan kanssa. Eikä tarvitse aloittaa korvikkeiden antoa ollenkaan jos muutaman kerran vuorokaudessa imetät sinne vuoden ikään asti. 🙂 Äkkiä sekin aika menee!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *