Rantaretkelle

H&M:llä oli niin ihania retkisettejä ja houkuttelivia kuvia, että piti ne täälläkin näyttää. Vaikka ulkona onkin kylmä kuin mikä ja rantapiknikistä voi vain haaveilla, niin ehkä se retkipäivä kuitenkin piakkoin koittaa.

Tuskin kukaan jaksaa retkelle yhtä hyvin varustautua kuin tässä, mutta onhan nämä kuvat ihania!
Monesti olen lukenut kuinka blogeissakin kritisoidaan sitä, että miten kuvat ovat selkeästi lavastettuja. No, hei, tottakai on, minäkin lavastan kuvat melkein aina! Aina siirrän jotain esinettä vähän lähemmäs toista tms, jotta kuva olisi kaunis, yhtenäinen, houkutteleva ja innostava. Lukijalla tulisi ajatus “Ihanaa, onpa kaunis kuva, itsekin voisin toteuttaa tuollaista”. Siksi luen itsekin blogeja. Kauniita kuvia ja hyviä ideoita joita itsekin voi toteuttaa. Nämäkin lavastetut kuvat on toki tehty myynnin kannalta, mutta onhan näitä kiva katsellakin. Esimerkiksi tuota toisen kuvan mustaa settiä en ostaisi itselleni, mutta kuva on kaunis.

Viime kesänä olimme paljon Vuosaaren Aurinkolahdella. Kesä oli kuuma ja rannalle pääsi jo melkein liiankin usein. Varsinkin alkuun mukana oli aina paljon tavaraa ja herkullisia eväitä. Kummasti kesän loppuakohden se tavaramäärä vähenee kun ei sitä jaksa aina kantaa mukana…

Nyt kuitenkin tilasin tuon viimeisen kuvan retkipeiton ja kylmälaukun. Retkipeitto on juuri sellainen mitä minun on pitänyt tehdä jo monta kesää, sellainen jossa on taustalla vettä hylkivä liukas pinta, päältä pehmeä. Kun en saanut tehtyä, ostin tämän. Tuo kylmälaukku taas on kivan pieni jos ei jaksa isoa perinteistä laukkua raahata.

Meillä oli tänään koko päivän kestävä koulutus. Työhöni liittyvä siis. Lapset olivat hoidoissa ja me päästiin miehen kanssa “oppimaan”. Tuntuu että koko koulutuksen ajan tunsin huonoa omaatuntoa, en ole hoitanut lapsia niin hyvin kun ohjeistetaan. Varsinkin kun eilinen oli ollut lasten kanssa jotenkin erityisen rankka. Toisaalta taas tuli niin hyvä fiilis kun pääsi puhumaan muiden perhehoitajien kanssa kokemuksista. Heillä on ihan samanlaiset kokemukset ja fiilikset. Yhdessä ollaan samassa veneessä vaikka erillään työskennelläänkin.

Aluksi tuntui ettei haluaisi vapaapäiväänsä tuhlata koulutuksessa istuen, mutta kyllä se vaan taas kannatti. Tuntuu että akut olisi nyt ladattu, ja taas jaksaa paljon paremmalla asenteella!

-Henna-

Kommentit (4)
  1. Oi, pääsisinpä istumaan viltille tuohon ensimmäiseen kuvaan 😀

    Tuo huono omatunto taitaa olla tuttu tunne jokaiselle äidille. Olisi aina voinut elää paremmin jonkun päivän, olla enemmän mukana niissä "lasten hommissa" omien hommien sijaan.

    Nyt pihaa laittamaan, ja lapsiparka joutuu mukaan…:)

  2. hennaasemalta
    15.5.2011, 17:08

    Haha, niinpä.:)

    No niinhän se on vissiin kaikilla, mutta tässä työssä se on jotenkin vielä pahempaa…Oma lapsi kun ei ole kokenut mitään isoja traumoja, joten joku kiukkuinen ärähdys sille ei ole niin pahasta, toisin kuin sellaiselle jota on vaikka hakattu ym…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *